Sunnuntai, kranssi ja syystyyli

Sunnuntaina laitoin lapset mummilaan pihatöihin. Mummi oli luvannut palkkion työstä: kahdenkympin setelin molemmille kouraan. Mielestäni on hienoa, että pikkutyypit oppivat, ettei raha tule aina helposti, vaan sen eteen pitää tehdä myös töitä. Vielä kun oppisivat säästämään, kauhia palo päästä tuhlaamaan kaikki kun on jotain. Sama pätee minuun toki.

Minä autoin lapsia pihatöissä ja samalla karsin mummilan jättimäistä tuijaa, joka oli vain vaahtosammuttimenkokoinen minun ollessa pieni. Nyt se on varmasti jo viisi metriä korkea ja ainakin kaksi leveä.

Mitä joulujuttuja teidän kodista löytyy?

Minä en ole laittanut vielä joulua kotiin lukuunottamatta omenapuiden pihavaloja. Minulle riittää oikeastaan ihan minimalistinen jouluttaminen, toki lasten vuoksi laitan heidän tekemiään tonttuja ja jouluisia koristeita sinne tänne, ainakin joulukuuseen sitten lähempänä joulua. Parasta joulussa on se tunnelma ja tuoksu, kun sisällä palaa kynttilät ja maljakkoon voi laittaa kuusen- ja männynoksia. Lampaantaljoja tuoleille ja kauniita pehmeitä vilttejä sohvalle sekä sänkyihin, se riittää minulle. Pieni mieheni on myös asentanut eri väreissä vilkkuvan led-nauhan huoneeseensa, hyvä niin.

Ulko-ovella palaa aina iltaisin lyhty, tulen siitä aina tosi hyvälle mielelle kun lähden tai tulen kotiin. Nyt oven pielessä ilahduttaa myös tuijakranssi!

Tein kranssin hyvin yksinkertaisesti solmimalla ensin kolme tuijan oksaa yhteen ohuella rautalangalla. Kun tupsuja oli melkoinen läjä, niin pujotin yhden kerrallaan paksun rautalangan läpi ja yhdistin koko köynöksen ympyräksi.

Ulkona vallitsee nyt aika ihanat sävyt, samoja sävyjä löydän kotini sisustustuksesta ja vaatekaapista, taidan olla aika väritön. Niin tai näin,omassa tyylissä on tärkeä pysyä, varsinkin sisustamisessa!