Syötävä asetelma

Tänään töistä kotimatkalta ostin taas tuttuun tapaan viikon ruoat ja innostuin latomaan kyytiin myös ison kasan hedelmiä ja kelasin miten kauniilta tuollaisen klassiset hedelmäasetelmat näyttävätkään. Jotenkin niin kliseiseltä mutta toisaalta hyvin raikkaalta kaikenlaisten pionikukkakimppujen rinnalla. Ja vieläpä  syötäviä.

Samalla reissulla kyytiini hyppäsi pienet hoitopojat, jotka ovat seuranani tämän viikon. Olen aina innokas koiravahti, sillä omia ei ole kaikenlaisten kiireiden vuoksi mutta kyllä niin nautin eläinkavereiden seurasta. Varsinkin, jos olen ilman lapsia alkaa jossain vaiheessa viikkoa tämä koti tuntumaan kovin tyhjältä.

Pienet tohvelit löytyivät nekin marketista (lidl) – ehkä jollain viidellä eurolla. Kaikenlaiset symbolit ovat aina vedonneet minuun ja niitä löytyy minulta melkein kaikista koruista, nyt myös  toisesta kengästä. Paha silmä tuottanee hyvää onnea.

Veljekset siinä tarkkailevat taukoammatta pihamaalle. Mahtaa olla jännittävää eloa täällä maalla.

Hedelmien ja pikkukoirien lisäksi minulle ei paljon mitään uutta kuulukaan. Terassi etenee hitaasti mutta varmasti, loma lähenee ja työtahti kovenee. Helteet yleensä alkavat aina samaan aikaan kuin kesälomani, joten niitä odotellessa. Moiccu!