Opinnäytetyö no? Opinnäytetyö yes!

Vierailimme luokan kanssa viime viikolla YLE:n Isolla Pajalla. Ekskursio oli aivan mahtava ja silmiä avaava kokemus, joka sai miettimään tulevaisuutta ja työllistymistä. ..ja taas kerran sitä jokaisen opiskelijan painajaista – opinnäytetyötä.

dsc00887.jpg

Isoa Pajaa meille esitelleet herrat (nimiä mainitsematta) olivat mukavia aikaansa seuraavia media-alan ammattilaisia, joista kumpikin oli ajautunut syystä tai toisesta työelämään ennen valmistumista. Opinnäytetyötä tai gradua ei siis kummaltakaan löytynyt. Olemme jo pitkään keskustelleet kyseisestä ilmiöstä luokkakavereideni ja opiskelijayhdistyksen aktiivien kanssa – mikä saa media-alan opiskelijan jättämään koulun ennen valmistumista ja siirtymään työelämään?

Okei, okei.. Raha on kivaa ja rautaa pitää takoa, silloin kun se on vielä kuumaa. En kuitenkaan voisi kuvitella itseäni hakemassa oman alan töitä ilman oppariprosessin myötä karttunutta tietotaitoa. Opinnäytetyöhän on osoitus ammatillisesta kasvusta ja valmiudesta työelämään, se ei saisi olla ainoastaan paperi muita, vaan myös itseä varten. Sitä paitsi valitettavan moni ahdistuu edessä siintävästä opinnäytetyöurakasta niin, että hylkää ajatuksen valmistumisesta ja vaihtaa alaa. Kuulostaa kummalta, mutta näitä laiskiaisia tapaa päivittäin kaupantätien ja baarimikkojen muodossa.

Nyt, kun oman opparin tekeminen on päivittäin ajankohtainen asia, mietin, olisiko minulla tarjottavana vinkkejä opinnäytetyönsä kanssa taisteleville ihmisparoille. Tai kiinnostaisiko ketään edes kuunnella?  Kiss-Kissin opparikoulu Lilyssä? Boring. Eikä edes kuvia päivän outfitistä tai alennuskoodeja nettikauppohin?”  Ehkä voin postailla kuvia kengistäni vinkkien lomassa, jos se helpottaa lukemista.

dsc00890.jpg

Opparikoulun osa 1: 

Testaa millainen olet oppijana. Hyviä testejä löytyy googlailemalla, osa pidempiä ja syväluotaavampia, osa taas nopeasti tehtyjä kuten Ellit-sivuston testi. Nopeakin testi tietää kuitenkin usein totuuden, kuten Ellien vastaava omalla kohdallani:

Olet visuaalinen oppija. Parhaan oppimistuloksen saamiseksi sinun kannattaa käyttää apuna erilaisia kaavioita, omia alleviivauksia, korostuksia ja merkintöjä, käsitekarttoja ja kuvia. Myös itse luodut mielikuvat opiskeltavasta asiasta helpottavat oppimista.

 

Nyt, kun olet selvittänyt oppijatyyppisi, seuraava askel on sulkea kone. Jep, koska Facebook. Koska sosiaalinen media ja koska nettikaupat. Koska harhailu netissä. Mitäs, jos menisit piirtämään pari käsitekarttaa? Tai jos olet audaalinen oppija, muun muassa Ylen nettisivuilta löytyy paljon ajankohtaisia haastatteluja ja keskusteluja. Treenaa ja kokeile! Innosta itsesi oppimaan koulun seuraavaa osaa varten.

 

Kulttuuri Suosittelen Opiskelu

We’ve been served ice cold beer and Walt is our host

Oijoij. Vuosien takainen haave toteutui vihdoin, kun pääsin viime torstaina katsomaan D-A-D-yhtyettä Helsinkiin The Circukseen. Tanskalainen yhtye tunnettiin alkuaikoinaan nimellä Disneyland After Dark, mutta joutui luopumaan nimestä Disney-yhtiöiden nostettua nimestä äläkän. Genre on muovautunut vuosien varrella country-vivahteisesta rockista melodiseen heavy rockiin.

Keikka oli p_a_r_a_s_t_a. Kun laulaja Jesper huudatti yleisöä I want what she’s got -biisin tahtiin, rumpali Laustin rumpusetin takareuna nousi yhdeksänkymmenen asteen kulmassa ilmaan (no panic – Laust oli turvavöin kiinni rumpupenkissä). 

15032012370.jpg

D-A-D:n laulaja Jesper Binzer

Vaikka biisit tuli laulettua muun yleisön mukana ulkoa ja niin kovaa kuin jaksoi, I want what she’s got -huudatuksen kohdalla oli pakko muovata sanoja I want what Stig’s got -muotoon. Basisti Stig kun on varmasti maailman kuumin 47-vuotias. Ainakin Tanskan kuumin. Keikalta tallentui valitettavan vähän kuvia Stigistä – mies kun on varsin liikkuvaista sorttia.

15032012363.jpg

Vasemmalta: Stig, Laust, Jesper, Jacob

Binzerin veljesten kitararevittely, Stigin kummalliset bassot, välitön tunnelma, kaksi (2!) encorea ja It’s After Dark -biisi loppusilauksena pelastivat tämän kuukauden. Kiitän keikkakaveriksi mukaan lähtenyttä poikaystävää ja samalle päivälle Helsinkiin sattunutta ekskursiota siitä, että ylipäänsä päädyin keikalle. Pitäisi useammin antaa itselleen lupa irtautua arjesta. On uskomatonta, miten yksi keikka voi saada jaksamaan opparintekoa ja talven viime kurakelejä ihan uudella tavalla. 

Nyt jatkamaan opinnäytetyötä -> (kyllä, kello neljä aamuyöllä on ihan sopiva opparintekoaika)

P.S. Ihan siedettäviä kuvia, vai mitä? Ainakin siihen nähden, että kuvat on otettu kasimegaisella kännykkäkameralla ilman salamaa.

Hyvinvointi Mieli Musiikki Suosittelen