mamma mia!

Tämän päivän opetus: koskaan ei kannata lannistua. Juuri kun olin saanut kirjoitettua edellisen blogipostauksen saapuu viesti:

 

 

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Olen juuri nyt niin loppupuhkirättiväsynytpäänsärkyinen ja henkisesti ja fyysisesti kaikkeni antanut näiden viime päivien jäljiltä, että voisin vain itkeä ilosta. En osaa kuvailla millainen nautinto olikaan perua kaikki tälle illalle sovitut asuntonäytöt. Ninni on ollut tässä jo viikonlopusta asti enemmän tai vähemmän kipeä, mutta saa nähdä iskeekö joku tauti meihin kumpaankin nyt, kun kaikki stressi purkautui yhtäkkiä rytinällä.

Kahden hengen jaettu huone italialaisten opiskelijoiden jakamasta, pienestä kahden kerroksen kattohuoneistosta Fondamenta Ca’ Rizzillä, ihan yliopiston läheltä. Portaat asuntoon jyrkät ja kapeat (hmm hmm, pikkujenni ei voinut olla ajattelematta Anne Frankin salaista siipeä) ja meidän huoneessa kaksi ikkunaa sekä tittididii… kanaalinäkymä! Yhden kylpyhuoneen jakaminen viiden ihmisen kesken tulee olemaan haaste, mutta I’m so up for it.

Tänään vietetään Ninnin kanssa mummoiltaa, valitaan joku ihana pieni ravintola tästä läheltä, syödään pastaa, juodaan lasit punaviiniä, huikataan buona nottet ennen kello kymmentä ja nähdään kauniita unia ilman pelkoa painajaisista tai tulvavesistä.

Maanantaina alkaa koulu, maanantaina muutetaan!