Durexin syystervehdys!

Kun sain Valokuvaajan jäähyväiskirjeen, luin sen tyynesti; olin jo osannut odottaa sitä. Ymmärsin, miksi Valokuvaaja teki niin kuin teki, enkä siksi ollut surullinen, vain haikea. 

Samana iltana minulle nousi kuume (oliko kyseessä sattuma, vai reagoiko kehoni mieltäni radikaalimmin?), ja vietin loppuviikon köhien keuhkojani pihalle sohvan pohjalla. 

No, ainakin minulla oli aikaa heittää uudet verkot veteen; aktivoin Pettäjäsivujen profiilini, ja aloin heitellä pahimpia roskakaloja takaisin mereen. Joukosta löytyi muutama hyvä potentiaalinen kandidaatti, joitten kanssa jatkoin viestittelyä KIKin puolella. 

Vaikka en Valokuvaajan jäähyväiskirjeen jälkeen itkenytkään (ainakaan paljoa..), olo oli aika apea; edes uudet viestittelypartnerit eivät saaneet minua ensimmäisten päivien aikana nauramaan. Sen sijaan Durex piristi syystervehdyksellä!

durex.jpg

Real Feelit menevät varmasti lähiaikoina testaukseen, jahka karsintakierros on ohi ja finalisti selvillä (näistä lisää myöhemmin tällä viikolla). Kombinaatio hymyilytti, piristi; minun kaksi pahettani – seksi ja suklaa – samassa paketissa!

Kunnia ensimmäisistä nauruista jäähyväiskirjeen postauksen jälkeen sen sijaan kuuluu äidilleni, jonka kanssa whatsappailin Durexin paketista.

screenshot_0.png

 

Hmm, minun sukupolveni äidit eivät taida olla ihan perillä ehkäisyvälinefirmojen valikoimasta vuonna 2015.

Kommentit (18)
  1. Hannah kiteytti hyvin monen blogia lukevan ajatukset.Jos se kuulostaa fiktiolta niin se on sitä epäilemättä.:))

    1. Oletteko muuten koskaan kokeilleet kirjoittaa ylös oman elämänne mainitsemisenarvoisia kohtia? Siten, että jätätte nenänkaivuut, vessapaperinostoreissut ja laskujen maksamiset tekstin ulkopuolelle? Alkaa aika ”tavallinenkin” elämä helposti kuulostamaan uskomattomalta. Varsin monilla meistä on elämässämme erikoisia ja yllättäviä käänteitä, ihmisiä ja tapahtumia. Ne vain sekoittuvat kuin yksittäiset mantelit arjen riisipuuroon. Jos puuron kaapii pois ja katselee vain manteleitaan, niin aika uskomattomalta kasaltahan se näyttää. Omaa tarinaani muutaman viime vuoden ajalta kertoessani yllättyin itsekin, että voiko tää oikeesti olla totta. Voi se. Blogeissa vaan ei näy se perusarki, mitä ihan varmasti myös CW elää.
      Minä ainakin uskon 🙂 Ja kiitän ja kumarran tästä huikean avoimesta blogista!

  2. Kolme kuukautta ja neljä tapaamista seksin merkeissä ja vuosisadan rakkaustarina? Ei apua. Onneksi olen vakaasti sitä mieltä, että tää jonkun turhautuneen fiktiota, tai elän ihan toisessa avaruudessa, missä ihmiset TUTUSTUU toisiinsa kunnolla, ennenkuin aletaan puhua rakkaudesta tai edes pitämisestä, tai edes harkitsee seksin harrastamista, vaikka olisi vapaitakin. Mikäli sanakin olisi totta, sääliksi kävisi Cougarwoman, joka saalistaa täydellistä rakastajaa, rakastuu päätä pahkaa muutaman tekstiviestin perusteella kerta toisensa jälkeen ja pystyy siihen uskomattomaan avoimeen hikiseen ja kuumaan seksiin jokaisen tapaamansa kanssa. Ikävä vaan, että ne tuppaavat siirtymään seuraavaan, kun on saaneet mitä halusivat. Miksi luen? Huvittavaa, viihdyttävää ja uskomatonta että joku tän ottaa todesta. Ei ne lihavat naapurintädit taida olla naapurinpoikien himon kohde ihan oikeassa elämässä.

    HannaHHoo

    1. Enpä voi muuta kuin onnitella mielipiteestäsi 🙂 Jotkut tosiaan jakavat – myös niitä tunteitaan – vähän nihkeämmin kuin toiset. ;D 

      Muille lihaville naapurintädeille tiedoksi: kyllä me olemme. Ihan oikeassa elämässä. <3 

    2. HannaHhoolla mahtaa olla tylsä elämä.

    3. Kyllä Valokuvaaja ja Puuma sopivat ainakin sikäli hyvin yhteen, että kumpikin puhuu hyvin suurilla sanoilla. ”Suurta rakkautta”, ”elämän parhaat kolme kuukautta” – ja yhtäkkinen ero ja Puuma sen kuin karistaa Valokuvaajan pölyt harteiltaan ja lähtee metsästämään uutta seksiseuraa.

      Mitä tulee ylisanojen jälkeen?

      1. Mitäpä itse tekisit minun asemassani? Pitäisikö minun repiä vaatteeni ja heittää tuhkaa päälleni, käpertyä puoleksi vuodeksi nurkkaan laulamaan itkuvirsiä? 

        Kyse ei ole siitä, ettäkö ero ei koskettaisi minua. Kyse on siitä, että minä hyväksyn tapahtuneen, ja päätän olla elämättä menneisyydessä. 

        Mutta joo, ymmärrän, miksi ajattelet, kuten ajattelet. Voimia elämääsi <3

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *