Lasten ja humalaisten suusta?
Minulle on tullut tavaksi heti herättyäni tarkistaa kännykkääni mahdollisesti tulleet viestit; Logistiikkapomo valvoo iltaisin huomattavasti myöhempään kuin minä (minä vässykkä kun menen viimeistään kymmeneltä, mutta mieluummin jo puoli kymmeneltä nukkumaan), ja lähettää minulle usein viestin tai parikin.
Eilen olin tukehtua nauruuni; termi huutonauru sai täysin uuden merkityksen. Onneksi olin yksin kotona.
Logistiikkapomo oli nimittäin keskiviikkoiltana ottanut osaa kaverinsa polttareihin, ja viestit alkoivat yhdentoista maissa illalla ja jatkuivat pitkälle aamuyöhön.
”Ollaan nyt baarissa, mutta mieluummin tulisin sun kainaloon!”
”Mä taidan olla jo vähän humalassa kun sormet meinaa osua koko ajan väärille kirjaimille! Mutta halusin sanoa että oot seksikäs!”
”Ööööhhhh mun ei varmaan kannattaisi jatkaa tätä tekstailua kun säkin oot jo nukkumassa…mutta kun mulla on sua ikävä! Mkiset oot äällä!”
”Mä hluisin kömpii sun kainalaan eiku oho mä ssanouin sen jo mutta eise mitään voin sanoa uudestaankin eil tosiaan: haulan tula sun kainaloon! Mullon sua ikävä! !!”
”Tiiätkö hakuisin nyt suudekka sua ja halia ja ihan vaam okla lähellä”
”Oon n”
”Oho siis oon nyt htoellissa ja makaan sängyssä ja oisirpa nyt täällä niin…hmmm! Tytkään susta ihana nainen!!!! Oot mulle ralas! !!”
…Ja myöhemmin aamulla…
”Huomenta! Taisit saada aamun naurut viimeöisistä…mutta olihan nitten kaikkien typojen seassa kuitenkin totuuden siemen. Lasten ja humalaisten suusta kuulee totuuden vai miten se meni! ;) On muuten aika rapsakka olo nyt :D”
Viestiä seurasi kuva erittäin viirusilmäisestä miehestä, joka makasi yläkroppa paljaana sängyssä, kieli suusta ulkona.
Se sai aikaan toisen huutonaurupuuskan.