Mitä tuliaisiksi Israelista?

Mr. Mossadin Israelinmatka lähestyy (vähän liiankin) hyvää vauhtia; vielä pikkaisen päälle viikko ja tyyppi on kavereidensa ja sukunsa luona.

Minähän olen tietysti jo viimeisen reilun viikon vinkunut, että tulee ikävä ollut tosi coolina koko asiasta.

whatsapp_i.jpg

Mr. Mossadia jaksaa huvittaa, että tulee ikävä; kun eihän me muutenkaan nähdä joka päivä, tai edes joka viikko. Että mikä siinä nyt on niin erilaista, olipa välimatkaa sitten parisensataa kilometriä tai melkein seitsemän tuhatta?

No mutta kun se vaan on erilaista, yy yy ja ää ää.

“But we can text all the same sweetie.”

Mutta kun toinen on toisessa maassa ja eri aikavyöhykkeellä ja kaikkee?!

 “We’re on the same time zone you eedjit…”

No ei sitä kaikkea voi tietää tulla ajatelleeksi. 

“So what can I bring you from the promised land my darling?”

Mutisin (niin kuin nyt whatsappin välityksellä vain voi mutista) että emmäätiedä…eikaitarviimitään. En oikeasti keksinyt yhtään mitään, mitä olisin halunnut, paitsi Mr. Mossadin takaisin mahdollisimman pian (mitä en tietenkään sanonut, koska olen niin vitun cool). 

Jaa, mutta keksinpä sittenkin – tahdikas söpöstelijä kun olen.

whatsapp_iii.jpg

Sitten keksin vitsillä, että tuopa kaulakoru, jossa on Daavidin tähti – tarkoituksena oli jatkaa, että no ei vaiskaan, kehno läppä, mutta jotain muuta tuli väliin ja unohdin koko asian; muistin sen vasta seuraavana päivänä.

whatsapp_ii.jpg

…Emmekä edelleenkään päässeet yhteisymmärrykseen siitä, mitä sieltä sitten olisi pitänyt tuoda. 

“I hope we can see eachother soon after my return.”

“Oh, do you miss me already then?”

“Nah. …perhaps ;)”

Kommentit (6)
  1. Hmm, jos tää aikavyöhykeasia pitää paikkansa, niin sitten monelta asuinmaahasi liittyvältä spekuloinnilta putoaa pohja pois. Just sayin’. En ole niitä, jotka olisivat identiteettiäsi yrittäneet selvittää (vaikka jokin ihmeellinen intuitio kertoi, että olisit Puutalon Kristan tuttu jo kauan ennen kuin asiasta kirjoititte), mutta kieltämättä joskus olen miettinyt, missä päin maailmaa oikeasti mahdat majailla. Oma veikkaukseni olisi ollut Etelä-Ruotsi, mutta taisin olla väärässä.

    1. Samaa mietiskelin, vaihtoehdot lienevät: (UTC +2) Botswana, Bulgaria, Burundi, Egypti, Etelä-Afrikka, Israel, Jordania, Kongon demokraattinen tasavalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Lesotho, Libanon, Libya, Liettua, Malawi, Moldova, Mosambik, Palestiinalaisalue, Romania, Ruanda, Sambia, Suomi, Swazimaa, Syyria, Turkki, Ukraina, Venäjä MSK-1 (Kaliningradin alue), Viro, Zimbabwe

      Tuosta kun jättää Afrikan ja muut epärelevantit maat pois, niin eipä jää jäljelle kuin Suomi, Viro, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Romania, Venäjä ja Viro. Edelleen Kreikka, Kypros ehkäpä pois, koska ovat lähellä Israelia. Romania ja Venäjä ei oikein mene tähän genreen. Joten joku Baltian maa on varmaankin se todennäköisin. Tätä puoltanee se, että noinkin reippaalla (ja kalliihkolla elämäntyylillä) noissa maissa se onnistuu pienemmilläkin palkoilla 🙂 Noh, mitäs näistä… tarina etenee sitä vauhtia kaikkinen käänteineen, että Kauniit ja Rohkeatkin jäävät toiseksi. Hieno, mielikuvituksellinen tarina! 🙂

      1. Tykkäsin! Nyt on kyllä niin tieteellistä ja analyyttistä pohdintaa, että ei voi kun hämmästyksestä kulmakarvoja kohotella (silleen positiivisesti)! 😀

        Niin, ihan oikein ehkä tuo Palestiinalaisalue oli jätetty pois ”epärelevanttina” maana… 😀 

        Kiitos kommentista 🙂 

  2. Silleen söpöö haikailla viestien kautta. Osa viehätystä on edes mahdollisuus ikävään ja välimatkaan. Huomaan mieheni kanssa jo sen, että mennessäni yökylään noin 100 kilometrin päähän, olemme ikävissämme. Ihan kuin mikään muuttuisi. Muuttuu kilometrit siinä välissä ja mahdollisuus oikeasti koskea on mahdoton. 

    Ollaan me ihan hassuja. 

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *