Muutoksen tuulia

Olen edelleen hukassa ja turtana (ja joka kerta kun käytän viimeksi mainittua sanaa, mieleen tulee se skitsahtavan mutta ah, niin mainion Don Rosan piirtämä Aku Ankan sarjakuva, jossa myytiin karhennettuja turtanoita).

Olen hukassa ja turtana jopa siinä määrin, että keksin viinispäissäni viime perjantaina elämälleni kokonaan uuden suunnan. Useimmista korkin narskautuksen jälkeisistä ideoista poiketen tämä kuulosti hyvältä vielä seuraavanakin päivänä – ja itseasiassa kuulostaa edelleen.

Vuoden sisällä aion, suunnitelmaani seuraten, palata Lähi-Itään, mutta tällä kertaa pidemmäksi ajaksi (mielessä pyörii vähintään kolmen kuukauden mittainen pätkä). Ennen matkaani aion sanoutua irti nykyisestä vakityöstäni; oikeasti masentaa tulla tänne kökkimään joka päivä. Turhuuksien turhuus koko duuni. Tarve auttaa ja tehdä oikeasti hyvää on kasvanut niin suureksi, että tämä kaupallinen höttö suoraan sanoen vituttaa päivä päivältä yhä enemmän.

Palattuani Lähi-Idästä suunnitelmissa on pistää pystyyn erään tietyn hyväntekeväisyyspuljun, johon tutustuin paikan päällä viimekertaisella matkallani, “haarakonttori”, jota täältä ei vielä löydy (ja johon minua jo hienovaraisesti rekrytoitiin siellä).  Tämän on sitten tarkoitus olla palkattu duuni, ettei Ykkösmiehen ihan kokonaan tarvitse kantaa vastuuta taloudestamme (tosin hänen mukaansa hän ihan hyvin voisi, mikäli haluaisin esimerkiksi pitää sapattivuoden; kutsukaamme tätä sitten b-suunnitelmaksi).

Joka tapauksessa, ensi vuoden heinäkuussa en enää aio olla töissä täällä. Mark my words.

Lapsettomuus ja (lähinnä Ykkösmiehen) nykyinen tulotaso mahdollistavat sen, että olen vapaa liikkumaan ja vapaa aika pitkälti tekemään sitä, mitä haluan. Miksi siis tuhlaisin viimeiset hyvät vuoteni tekemällä rutiininomaista toimistotyötä, josta en edes nauti?

escape.gif

Nyt on aika alkaa toteuttamaan itseään. Aika hyödyntää ne mahdollisuudet, jotka on suotu. Minä olen nyt se ainut ihminen, joka voi rajoittaa minua.

On aika levittää siivet ja kokeilla, kantavatko ne. Elleivät kanna, Ykkösmies ottaa kopin.

Hitto että mulla on oikeasti kyllä aika hyvä mies. 

 

Kommentit (19)
  1. Ette olleet ”avoimessa suhteessa”kun aloit pettämään miestäsi nörtin yms hoitojen kanssa.Joten pettäjä olet ja tulet aina olemaan.Se ei muuksi muutu selittelemällä.

    1. Totta tietysti. Kiitos kun muistutit ja aurinkoista päivää 😉 

  2. Ihan mieletön idea, suunnitelma ja ajatusmaailma – ja ei todellakaan kannata tuhlata yhtään mitään (ikäluokka mikä tahansa) vuosia duunissa jota inhoaa, jos se ei ole taloudellisesti välttämätöntä! Ja ymmärrän niin hyvin sun palon tehdä jotain muiden hyväksi, sama tuli palaa täälläkin vaikkakin vie kohti eri toteutumismuotoa <3

    Mää en inhoa nykyistä työtäni, mutta se on sen verran raskasta rytmeineen kaikkineen, että vaikka tällä hetkellä taloudellinen tilanne pakottaa jatkamaan näin, toivon kovasti näiden mun nykyisten opiskeluhommien avaavan tulevaisuuteen uusia väyliä. Jos en saa niiden myötä kokonaan uutta (päivä!)työtä niin ainakin sivutoimen, et vois vähentää nykysessä duunissa tuntimäärää 🙂 Jaksais sit paremmin olla minä.

    Ne on pitkälti omissa käsissä nää hommat <3

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *