Myöhäisherännäisten takinkääntäjien kryptinen (?) dialogi

Nelikymppinen pariskunta katselee yhdessä tuttavien Facebook-kuvia.

YM: No kato nyt totakin, uskomatonta.

CW: Joo mut on toi toinenkin aika. 

YM: Pitäsköhän meidänkin katsoa, mitä saatais aikaiseksi?

CW: En mä tiedä haluanko mä.

YM: No en mäkään oikein tiedä. Oon ehkä 49-prosenttisesti joo ja 51-prosenttisesti ei.

CW: Eihän sitä edes tiedä että onnistuisiko se enää. Mutta kun en mä edes tiedä, haluanko.

YM: Olis ehkä helpompaa, jos sä kuitenkin tietäisit haluavasi, sitten voisin vaan surffata sun päätöksellä;  kannustaa ja tukea sun päätöstä.

CW: No eihän se noinkaan voi olla, että mä haluaisin ja sä haluaisit vaan 49-prosenttisesti, eiköhän näin ison asian pidä olla yhteinen päätös; tai niin mä ainakin haluaisin että se olis. Mikset sä voi olla 51-prosenttisesti varma, sitten mä voisin peesata sua.

YM: Niin ja sitten vaikeina hetkinä kuitenkin syyttäisit, että mä sitä halusin ja sä peesasit vaan mun mieliksi. Ei kaks prosenttia ole paljon.

CW: Mutta tässä alkaa kyllä aika loppua.

YM: Niinpä.

YM: Voihan sitä kokeilla ja katsoa mitä tapahtuu. Pistää kohtalon piikkiin.

CW: Niin kai. Kyl mä periaatteessa ehkä haluaisin. Mutta mites toi rahatilanne sitten?

YM: Ajattele mikä määrä säästettäisiin jos ei poltettaisi ja juotaisi eikä koko ajan rampattaisi ulkona syömässä.

CW: Oishan se aika jännä projekti.

YM: Josko mietitään vielä.

CW: Joo, ei kai se enää niin viikon päälle ole tässä vaiheessa. 

Suhteet Rakkaus Seksi Ystävät ja perhe

Uniapneapäivitys

Ykkösmieshän leikattiin männäkesänä sen uniapneansa takia. Kirurgi maalaili vaaleanpunaisia pilviä ja mansikkahattaroita leikkausta ennen käydyssä keskustelussa.

“Kuorsaaminen joka tapauksessa loppuu, ja näillä leikkauksilla siitä apneastakin jää jäljelle vain muisto.”

Leikkauksen jälkeinen toipilas kuorsasi edelleen – ja jatkoi kuorsausta toipilasajan jälkeenkin. Yleinen energiataso oli kuitenkin parantunut, ja peitot alkoivat heilua jopa parikin kertaa viikossa. Olimme optimistisia.

Toissaviikon jälkitarkastuksessa Ykkösmies sai Robocop-tyylisen varustelun mukaan yöksi; mitattaisiin niitä hengityskatkoksia vielä, varmistettaisiin että apnea oli taaksejäänyttä elämää. Kun mies sitten meni kuulemaan tuloksia, lääkäri oli jotenkin hämmentyneen oloinen.

“Tuletko vielä päiväseltään tänne nukkumaan, että voin tarkkailla ihan paikan päällä.”

Käytyään ottamassa sairausvakuutuksen korvaamat kalliit nokoset Ykkösmies istui taas lääkärin luona.

“No ei se apnea sitten mennytkään ohi. Sulla oli noita hengityskatkoksia ennen leikkausta 46 (en tiedä missä ajassa – tunnissa? yössä?), nyt vieläkin 23. Mutta en uskalla enää leikata, kun voi tulla hengitysvaikeuksia (oletan, että Ykkösmiehelle, ei kirurgille).

Antoi jotain nenäsuihketta ja 10 päivän hevoskuurin Prednisonia. Aikoi soittaa parin viikon päästä, että josko Ykkösmies “voi paremmin”.

Mies ei nykyiselläänkään voi huonosti – miten siis voi mitata, voiko paremmin?

Jos hevoskuuri auttaa, meinaako lääkäri että mieheni vetää Prednisonia koko loppuelämänsä?

Googletin joutessani ko. lääkkeen haittavaikutukset.

“Koska lääke vaikuttaa varsin laajasti elimistön toimintoihin, voi sillä olla monenlaisia haittavaikutuksiakin. Tavanomaisessa, lyhytaikaisessa käytössä sekä pitkäaikaisessa pienten annosten käytössä haittavaikutukset ovat kuitenkin yleensä vähäisiä. Pitkäaikainen suurehkojen annosten käyttö voi aiheuttaa mm. kasvojen pyöristymistä, ihon ohenemista, haavojen paranemisen hitautta, lihasheikkoutta, luuston haurastumista, mielentilan muutoksia, turvotuksia tai verenpaineen kohoamista. Lääke voi tällöin häiritä myös aineenvaihduntaa tai veren sokeritasapainoa sekä vaikuttaa veren hyytymisnopeuteen.”

Mielenkiintoista oli myös, etten lääkettä googlettaessani löytänyt mitään yhtymäkohtaa uniapneaan tai sen hoitoon.

Minua pelottaa. Hoitamaton uniapnea rasittaa sydäntä. Olisikohan nyt sen kuuluisan second opinionin paikka? 

Suhteet Oma elämä Rakkaus Ystävät ja perhe