Puusepän paluu osa II
Heh, suosin näköjään kierrättämistä (vrt. Valokuvaajan paluu, ja Puusepän ensimmäinen paluu). Tai ehkä entiset rakastajani haikailevat hyväksi havaitun klassikon (!!) pariin, kuka tietää.
Joka tapauksessa, Puuseppä alkoi eilen ihan yllättäen taas viestittelemään; marraskuun Mossen toimesta peruuntuneen kolmen kimpan jälkeen miehestä ei ollut kuulunut pitkään aikaan, ja koska minullakaan ei ollut jostain syystä tarvetta ottaa aktiivisesti yhteyttä, viestittelymme hiipui.
Poika ei kauaa kierrellyt, vaan ilmoitti aika nopeasti, että haluaisi taas tavata; ja koska Ykkösmies on tällä hetkellä ulkomailla, sovittiin “yönylitreffit” jo heti tulevalle lauantaille. Ohjelmassa saunaa, paljua, grillaamista…ja ihan perkeleellisesti seksiä, mikäli vanhat merkit paikkaansa pitävät.
Tämä tuli hyvään saumaan; Puusepän ajoitus oli täydellinen. Olen ollut jo pidemmän aikaa yleisellä kitinätuulella – ehkäpä pieni eroottinen ilottelu on juuri sitä, mitä tarvitsen. Jo pelkkä viestittely piristi ja herätteli kaipuuta pieninä säväyksinä ja sykäyksinä ympäri kehoa. Ehkä tämä turtana olo tästä.
Innokkuuden molemmipuolisuudesta kertoo se, että ilmoittaessani, että lauantaina iltapäivästä sopii saapua, mies ilmoitti pontevasti saapuvansa minuuttia yli puolenpäivän.
Puuseppä on kyllä yksi niistä ex-rakastajista, joita muistelen erityisellä lämmöllä. Kiehtova kombinaatio nuoruutta, kokeilunhalua ja tietoa siitä, että mies on omassa yhteisössään tiukassa uskonnollisessa lieassa, yhdistettynä kyltymättömyyteen ja tietynlaiseen dominanssiin; tämä saa aina kupeet polttelemaan odotuksesta.
Puuseppä on myös fyysisen työnsä ansiosta aivan älyttömän vahva, vaikka häntä lihaksikkaan asemesta ehkä enemmänkin kuvailisin jänteväksi; ensi kertaa tavatessamme hän nosti minut vaivatta korkeahkolle keittiön tasolle ja otti siinä, mitä halusikin (painoin tuolloin varmasti liki yhdeksänkymmentä kiloa).
Toisaalta Puuseppä on hyvin hellä ja huomioivakin; raju oikealla tavalla ja siinä oikeassa hetkessä, ja hellä tarvittaessa.
Tällä kertaa kuulemma edetään hitaasti ja viivytellen.
Tai ainakin yritetään.
