Pettämisestä ja pidättäytymisestä

Meilailtiin Nörttipojan kanssa eilen viikonlopun kuulumisia vaihdellen. Ja sitten:

“Mutta hei, mitä sulle oikeasti kuuluu nyt kulta?”

Menin hieman ymmälleni, kunnes tajusin että Nörttipoika viittasi taannoiseen avautumiseeni epämiellyttävästä seksistä Ykkösmiehen kanssa. Kiirehdin vakuuttelemaan, että hyvin menee, kaikki on bueno, ei mitään hätää, case closed, moving on.

“Joo, uskoisin tuon heti ellen olisi tuntenut sinua enemmän kuin yhden päivän. Olet siinäkin mielessä samanlainen kuin minä, että jäät hautomaan asioita, syytät itseäsi. Kerroit minulle huonosta kokemuksestasi, sen jälkeen vaihdoit nopeasti puheenaihetta, etkä koskaan palannut sulkemaan alkuperäistä keskustelua. Tiedän että pidät hyvin pokkaa, mutta tiedän myös että kova ulkokuoresi on vain teatteria. Joten toistan: mitä sulle oikeasti kuuluu nyt?”

Äääh. Miten se voi lukea minua kuin avointa kirjaa jopa välimatkan päästä?

***

En itseasiassa hirveän mielelläni keskustele Ykkösmiehestäni Nörttipojan kanssa. Kuulostaa ehkä kaksinaismoralistiselta, ehkä naurettavaltakin, mutta olen kakkossuhteeni alusta asti ollut erittäin tarkka siitä, että kunnioitan aviomiestäni. (Eipäs nyt naureta epäuskoisesti siellä!) Tällä tarkoitan sitä, että olen aina pyrkinyt pitämään avioliittoni erossa seksisuhteestani; en ole kertonut miehestäni juuri mitään Nörttipojalle, ja tehnyt selväksi että en itseasiassa halua hänen tietävän liikaa meidän arjestamme. Ja itseasiassa, Epämiellyttävä Seksiavautuminen oli ensimmäinen kerta, kun kerroin jotain negatiivista suhteestamme; ja senkin tein keskittyen omiin tunteisiini ja tuntemuksiini, pyrkien esittämään Ykkösmiehen mahdollisimman neutraalissa valossa.

Minun mielestäni mikään ei olisi hirveämpää kuin saada selville, että rakastamani ihminen puhuisi minusta jatkuvasti paskaa selän takana samalla pettäessään minua fyysisesti. Että nauraisivat minulle yhdessä kiimaisten panokertojensa välissä. Se jos mikä vasta olisi pettämistä.

Tällä logiikalla, siitäkin huolimatta että fyysisesti petän miestäni, en ole koskaan ollut epäkunnioittava häntä kohtaan ollessani Nörttipojan kanssa.

Kuulostaako ristiriitaiselta?

***  

Mitä minulle oikeasti kuuluu nyt? Päätimme eilen Ykkösmiehen kanssa pistää suhteemme (ala)päänsärkyä aiheuttavan aspektin väliaikaisesti jäähylle. Tulevan kuukauden aikana on tarkoitus olla harrastamatta seksiä, vaikka siltä tuntuisikin. Läheisyys on tietysti sallittua, kiihottuminenkin. Mutta aiomme välttää yhdyntää. Kiitos tästä ideasta kuuluu (vaki?)lukijoilleni: näin toivomme saavamme ikäänkuin suvantokauden, vailla paineita orgasmeista. Ykkösmies lupasi myös olla masturboimatta, mutta sallii sen minulle.

Kuukauden jälkeen katsotaan sitten uudelleen. Emme ympyröi päivämäärää allakkaan (Ykkösmiehen mukaan siitä tulisi taas “painepäivä”), katsomme vain rauhassa miten tilanne kehittyy, ja yhdymme jos siltä tuntuu.

Tämän päätöksen jälkeen sisälleni laskeutui rauha. Tulevan kuukauden aikana voimme keskittyä nauttimaan toistemme seurasta vailla jatkuvaa hiertämistä seksistä ja siihen liittyvistä mahdollisista epäonnistumisista. Minulle kuuluu nyt oikeasti hyvää.

Suhteet Oma elämä Rakkaus Seksi

Seksisunnuntain aikataulu

Vihdoin koitti se kauan odotettu sunnuntai, josta bloggasin täällä!

07.45     Heräsimme virkeinä. Raukea hymy, aamusuukko; “huomenta kulta”. Minä huomasin herääväni suurin piirtein samoilla fiiliksillä kuin pienenä jouluaattona: jee, tänään saa “avata lahjat”!

08.15     Aamiainen yhdessä. Tuoremehua, uunituore patonki, kahvia. Kihertelen mielessäni – kohta näitäkin kaloreita tarvitaan, hih hih…

08.45     Rojahdimme sohvalle laiskottelemaan. Tulisikohan telkkarista mitään kivaa? Ai niin, mehän nauhoitettiin niitä sarjoja…

11.00     Alan olla hieman hermostunut – eikö se ehdotakaan sitä yhteistä suihkua? Mutta koska oltiin aiemmin sovittu, että mennään miehen ehdoilla (so. miehen halujen mukaan), en sano mitään. Onhan vielä aamu, kuka sitä silmät sikkurassa jaksaa? 

12.30     Lounas. Lämmitimme eilistä sosekeittoa, näkkäriä kylkiäiseksi. Huh, tulipa syötyä maha täyteen! Täytyy vissiin vähän kölliä sohvalla…mutta sen jälkeen varmaan ÄKSÖNI alkaa!

14.30     Alkaa jo ahdistaa vähän. Iltapäivä jo puolessa välissä, eikä vielä ole tapahtunut mitään. No, onhan tässä vielä aikaa…

15.00     Jaa – Formulat! No nehän täytyy tietysti katsoa, toteaa mies ja liimautuu ruutuun. Minä olen niin ehdollistunut moottorien vinkunaan että silmät lupsahtavat väkisin kiinni.

17.00     Herään. Formulat ovat ohi, Kimille kävi ohkaisesti, raportoi mies. Alan epäillä, että niin kävi minullekin.

17.30     Ruoka-aika. Mies paistaa melko hyvät pihvit, kylkiäiseksi salaattia. Aterioimme television ääressä, sillä mies on löytänyt kanavan, jolla läskit punakat miehet heittävät tikkaa. Sitähän pitää ehdottomasti seurata. Suosikki on joku hollantilainen sikaniska, josta en ole koskaan kuullutkaan. Päätän alkaa kutoa sukkaa.

19.00     Ai niin tätä sarjaahan me aina seurataan sunnuntaina!

20.00     Tääkin on hei hyvä sarja!

22.00     Alan haukotella. Sukka on valmis. Niin minäkin. Menemään nukkumaan.

22.30     Hyvänyönsuukko sängyssä. “Hyvää yötä kulta.”  Rohkenin kysyä mieheltä, muistiko hän, mitä tämän päivän ohjelmassa oli. Kuulemma muisti, mutta “ei vaan ollut semmonen fiilis”.

No ei kai perhana jos katsoo dartseja ja formuloita koko päivän.

Ykkösmies lähtee muuten tämän viikon lopulla ulkomaille työkomennukselle, palaa vasta ensi viikon puolessavälissä. Nörttipoika tulee perjantaina yökylään. Eikä varmaan halua katsoa telkkaria.

barney.jpg

Well he doesn’t get my juices flowing either.

Suhteet Oma elämä Rakkaus Seksi