Harmaata, pimeää ja kylmää. Ahistaa, eikä oikein mikään hotsita. Silmät ristissä töihin pimeässä, haukotellen hapuillen kotiin, edelleen pimeässä. Keho huutaa stimulantteja; sekä keinotekoisia, että luonnon omia. Panettaakin, perkules. 

Jotain piristystä on saatava. Käyn työaikana varovasti kuikuilemassa pettäjäsivustoilla; postilaatikko on taas täynnä kaikenkarvaisia yhteydenottoja, joista pahimmaksi mieleen jää yhden lauseen kutsu, jossa lainataan tuttuja lyriikoita:

Hold me, thrill me, kiss me, kill me

Siis oikeesti. Mikä helvetin rukoilijaheinäsirkkaseksi sällillä on mielessä. Siirrän viestin inhosta nyrpistellen, peukalon ja etusormen väliin virtuaalisen varovasti puristettuna, roskakoriin.

Puistatus.

Eikö täällä taaskaan ole mitään järkevää.

Klikkaan toista viestiä.

haluatko naida nuorenkundin kanssa aivos pellolle

Mee itte sinne pellolle ja pysy siellä, kun viestisi perusteella jo siellä koko elämäsi olet elänytkin. Roskakori täyttyy ja mieliala latistuu entisestään. Kunnes.

Profiiliisi jäi heti koukkuun! Luulen löytäneeni sinussa sen ajattelevan, itsenäisen ja toivottavasti vähän itsepäisenkin naisen, jota olen luultavasti etsinyt koko elämäni. Kelpaisiko juttuseura 26-vuotiaan taiteellista alaa opiskelevan, hieman ujon ja kokemattoman, mutta taatusti hassun sinkkumiehen kanssa?

Hmm…kiinnostavaa. Taiteilija… Luova mies? Ei mainintaa seksistä heti alkuun, ei tylsiä kliseitä. Hassuudesta aina plussaa. 

Taitelijasta tulee toisaalta mieleen virttyneessä villapaidassa haahuileva pesemätön runoilija, joka on aina vähän päissään. (Anteeksi nyt kaikki taiteellisella alalla toimivat ihmiset tästä stereotypiasta!) Huomaan kuitenkin pitäväni viestistään, joten klikkaan katsomaan profiiliin liitettyjä kuvia.

Tyyppi näyttää vähän nuorelta Russel Brandiltä. Intensiivinen katse suoraan kameraan, trendikästä parransänkeä; pitkät, tummat, vähän kiharat hiukset ulottuvat lapaluille. Tiukat, kulahtaneet farkut; joku pikkutakin tapainen, sen alla sugarskull-t-paita. Ranteessa ja kaulassa miehisiä koruja. Kokonaisuus on sopivan rosoinen ja huoliteltu, mutta kuitenkin jotenkin rock.

Profiilin toinen kuva on otettu kesäisellä picknickillä; hän istuu viltillä hihattomassa paidassa ja nauraa hillittömästi hiukset kietaistuna man-bunille, siinä hetkessä näennäisesti autuaan tietämättömänä siitä, että hetki on ikuistettu. Uuuhh.

Taiteilija vastaa vastausviestiini välittömästi. Hän kertoo oman nimensä, pyytää käväisemään FB-sivuillaan. Hän antaa myös sähköpostiosoitteensa ja puhelinnumeronsa, ja pyytää ottamaan yhteyttä minulle parhaiten sopivan viestimen kautta.

Epäilen noin kolmekymmentä sekuntia, ennen kuin vastoin kaikkia periaatteitani lisään hänet heti Whatsappiini.

Taiteilija ei vielä tiedä sitä, mutta hänestä tulee minun uusi rakastajani.