Pettäjäblogin loppu
Maanantaisessa postauksessani pohdin, pitäisikö minun taas kerran nostaa kissa pöydälle ja käydä Ykkösmiehen kanssa Vakava Keskustelu suhteemme laadusta. Ehdin jo kommenttikentässä vähän epäröidäkin; haluanko tosiaankin ottaa asian puheeksi, kun en itsekään oikein tiedä, mitä keskustelulta odotan ja toivon.
Päätin kuitenkin ottaa itseäni niskasta kiinni, ja vaivautuneesti ja hieman kakistellenkin sain sanotuksi, miltä minusta tuntuu suhteessamme nyt, melkein vuoden seksittömyyden jälkeen.
Minä en ole onnellinen näin.
Minä haluan enemmän.
Minä en voi sitoutua seksittömään suhteeseen; kaipaan läheisyyttä, pusuja, haleja ja seksiä.
Minä tykkään olla sinun kanssasi, mutta meidän nykyisellään lähes kämppäkaverimainen suhteemme syö minua sisältäpäin.
Minä olen seksuaalinen ihminen ja tarvitsen seksiä ja hellyyttä elämääni.
Ykkösmies katsoi minua pitkään. Ja alkoi puhua.
Tästähän me keskusteltiin muutama vuosi takaperinkin, että mitä mahdollisuuksia meidän suhteellamme on. Muistan, että väläytit avioeron mahdollisuutta, mikäli tilanne ei muutu.
Minun kantani avioeron suhteen ei ole muuttunut, en halua, että eroamme.
Mutta ymmärrän hyvin, ettei suhteemme nykyisellään tyydytä kaikkia tarpeitasi – enkä halua että olet surullinen tai että tunnet olevasi onneton tai vankina suhteessamme.
Minäkin tykkään olla sinun kanssasi – meillä on hauskaa yhdessä. Ymmärrän kuitenkin, että haluat enemmän vapautta. Ymmärrän myös, että kaipaat seksiä, olet aina ollut seksuaalinen olento.
Puhuimme muutama vuosi takaperin avoimesta suhteesta; en silloin ollut vielä täysin sen kannalla vaikka sen pitkin hampain siedinkin, mutta ymmärrän nyt, että se on ehkä tässä tilanteessa ainoa vaihtoehto. Haluan antaa sinulle tarvitsemasi vapauden, sillä ellen anna, tulet vain onnettomammaksi ja ehkä lopulta haluat erota.
Ja voihan olla että haluat erota joka tapauksessa joskus, mutta jos nyt kokeillaan ensin näin. Ymmärrän nyt, mitä tarvitset, ja annan sinulle täyden hyväksyntäni.
Ei, tämä ei siis ole minun blogini loppu. Pyydän siis anteeksi ehkä hieman harhaanjohtavasta otsikoinnistani.
Mutta tämä ei ole enää pettäjäblogi, ei edes puolivillaisesti sellainen; tämä on nyt blogi, joka kertoo avoimesta suhteesta ja kahdesta ihmisestä, jotka ehkä ovat menettäneet seksuaalisen kiinnostuksen toisiinsa, mutta haluavat muuten olla yhdessä.
Eikä sille yhdessäololle tarvitse olla muuta syytä kuin se, että kumpikin olisi onnettomampi ilman sitä toista siinä rinnalla.
Disclaimer: Ylläoleva keskustelu on parafraseerattu, ja vähän typistettykin tärkeimpiin pointteihin niin minun, kuin Ykkösmiehenkin osalta. Koko keskustelu käytiin ystävällismielisessä hengessä ja ilman riitoja tai kyyneleitä.