(Seksi)suhteen loppu?

Johan olikin hyvä suunnitelma. Hae netistä seksiseuraa ja humputtele menemään. Basta.

En sitten koskaan tullut ajatelleeksi, että suhteelle olisi hyvä myös määritellä se viimeinen käyttöpäivä, tai ainakin antaa sille “parasta ennen” –merkintä. Määritellä loppu kuten työelämän vuosisopimuksessa.

Nyt, melkein vuosi myöhemmin, suhteen lopusta ei toistaiseksi ole tietoakaan; mikä sinällään on hyvä asia – tykkään Nörttipojasta ja meillä menee hyvin yhdessä; hän tuntee samoin. Kuitenkin on alkanut mietityttämään, kuinka kauan tätä sitten oikeastaan kestää.

Suhteen ensimmäisen puolen vuoden aikana elin tapaamisesta tapaamiseen: Nörttipoika oli tehnyt selväksi että aikoo jatkaa treffailua entiseen malliin, ja että jos “joku hyvä” tulee vastaan, meidän suhde on sitten ohi. Ajattelin että tämä tapahtuisi hyvinkin pian. Se kyllä vähän ahdisti, jos rehellisiä ollaan – olin viikonloppuisin rauhaton, kun mietin että ehkä_juuri_nyt Nörttipoika tapaa sen Mielettömän Naisen, ja että saan sunnuntaina meilintyngän jossa todetaan, että parempi löytyi.

Myöhemmin kuulin, että Nörttipoika on käynyt tasan yksillä treffeillä koko tapailumme aikana, ja sekään ei johtanut mihinkään. Itseasiassa Nörttipoikaa ärsytti heti treffien alkumetreiltä asti; nainen oli kuulemma pinnallinen eikä tehnyt muuta kuin valitti tapaamispaikkana toimivan kahvilan palveluista. Nörttipojan tarjoama leivos oli “kuivaa” ja capuccino “kitkerää”; se piti tietysti suurieleisesti palauttaa ja samalla verbaalisesti höykyttää sitä tuonutta tarjoilijaa. Nörttipoika halusi vajota maan alle, joi kahvinsa aivan liian kuumana ja “muisti” että hänellä olikin tapaaminen. Poistui takavasemmalle ja jätti naisen nyrpistelemään kakkoscapuccinonsa kanssa.

Kun kyselin syytä Nörttipojan haluttomuuteen treffailla, tämä totesi lakonisesti: “Niin kauan kuin tapaamani naiset eivät stimuloi minua älyllisesti tai fyysisesti samalla tavalla kuin sinä, miksi edes hukkaisin aikaa menemällä heidän kanssaan treffeille?”

Ensimmäinen vihje siitä, että suhteemme pituutta voisikin mitata kuukausissa eikä viikoissa tuli kun aloimme varovasti suunnitella viikonloppuamme Helsinkiin Aussie Blog Awardsien Newcomer 2013 – ehdokkuusäänestysten aikoihin. Siihen oli silloin yli kolme kuukautta. Nörttipoika oli välittömästi innoissaan puolestani ja kanssani, ja sanoi että haluaa ehdottomasti tulla aveciksi, mikäli pääsen ehdolle. Silloin sydän heitti voltin; kylläkin pienen, mutta kuitenkin: se haluaa siis jatkaa tätä ainakin huhtikuulle asti, on varautunut siihen että olemme silloinkin vielä yhdessä.

Mutta samaan aikaan hyvin hiljainen varoituskello kilkatti vienosti; vain muutaman kerran. Se oli helppo vaimentaa ajattelemalla nopeasti jotain muuta.

Sama kello teki itseään tykö, tällä kertaa hieman voimakkaammin, kun ehdokkuus oli pankissa (edelleenkin: Snoopy-dance!!) ja aloimme toden teolla suunnitella reissua. Mietittiin minne mennä syömään, ja Pastiksesta vedin linkin Muruun ja Murusta Tytyrin pop-downiin. Nörttipoika innostui maanalaisesta illallisesta ja pettyi, kun selvisi ettei pop-down ole huhtikuussa: “No ehkä meidän täytyy suunnitella uusi reissu kun on tiedossa, milloin se tänä vuonna järjestetään.”

Nörttipoika siis selkeästi tekee pitkän tähtäimen suunnitelmia, suunnittelee yhteisiä reissuja.

Eikä se sinällään minua häiritse; enemmänkin ihmetyttää. Ja vähän pelottaakin. Mitä, jos suhteemme tosiaan kestää vuosia? Voisin kuvitella, että mitä kauemmin suhde kestää, sitä vaikeampaa se on lopettaa – osaksi myös siksi että siitä on tullut tapa. Jaksanko elää kaksoiselämää niin pitkään? Kulunko loppuun?

Ehkä stressaan turhia. Opettelen edelleen elämään hetkessä sen enempää tulevaisuudesta murehtimatta. Ehkä suhde palaa itsestään loppuun; ehkä roihu muuttuu säästöliekiksi joka vihdoin tukahtuu.

Ehkä se “viimeinen käyttöpäivä” tai “parasta ennen” –päivä olisi ollut ihan yhtä turha kuin elintarvikkeissa; ehkä meidän pitää vain haistella ja maistella tätä suhdetta ja kun sen aika tulee, päättää yhdessä onko se jo pilaantunut ja heittää se vasta sitten pois.

best_before.jpg

No joo, kuitenkin vähintään siinä vaiheessa, kun persaus alkaa roikkumaan? 😀

Kommentit (1)
  1. Ajattelin jo otsikon perusteella, että herran jesta, eikai teidän juttu lopu??!!! Onneksi ei 😀 Tätä on niin hauska lukea 😀 Joskin kirjoitus oli ihan aiheellinen, todennäköisesti teidän juttunne tulee loppumaan (jossette totea, että haluattekin olla oikeasti yhdessä ym). Ja kokemuksesta voin kertoa, että seksisuhteen loppuminen tulee tuntumaan tosi pahalle (paitsi jos olette vain kyllästyneitä toisiinne).. Varsinkin, jos se johtuu siitä, että nörttipoika on tavannut jonkun.. Itselleni kävi melkein näin äskettäin ja tuntuu pahalta.. 🙁 Tsemppiä tulevaisuutta varten! 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *