Seksuaalisesta haluttomuudesta

Muusikko piti viime tapaamisellamme minua kainalossaan silitellen analyyttisen minimonologin, joka pisti minut ajattelemaan.

“Mun ja Tyypin suhde ei ole siinä mielessä stereotyyppinen, ettäkö hän olisi se joka pihtaa. Meillä minä pihtaan, ja Tyyppi luulee, että seksihaluni ovat kuivuneen etanan tasolla. Mä en vaan enää halua sitä seksuaalisesti, en edes pysty ajattelemaan että makaisin sen kanssa. Enkä mä tiedä itsekään mistä se johtuu, tai ehkä siitä, että se on riitojemme aikana lyönyt sanoillaan niin pahasti vyön alle, etten pysty koskaan unohtamaan. Mutta ei se sitä tiedä, en mä sitä sille voi sanoa koska en halua loukata sitä.”

En ole koskaan ennen vakavasti ajatellut, että minun ja Ykkösmiehen välinen seksin puute jollain tapaa johtuisikin minusta. Tai siis – ennenhän en mitään muuta ajatellutkaan, ja sitten loppujen lopuksi pääsin siitä yli; uskoin taas, että kyllä minä olen naisellinen ja seksuaalinen, haluttavakin. Että haluttomuus on täysin Ykkösmiehen (fyysinen tai psyykkinen, tai molempia) vika.

Olen aina ajatellut, että Ykkösmies ei halua, ja piste. On aika karmaisevaa yhtäkkiä ajatella, että Ykkösmies ehkä haluaakin, mutta ei enää minua.

Minä olen tavallaan Muusikon Tyyppi; minäkin luulen, ettei partnerillani ole seksihaluja.

shock.gif

Muusikko on minun kanssani seksuaalisesti kuin paraskin teini; kyltymätön seksipeto, joka haluaa aina ja kaikkea. Viriili ja maskuliininen rokkikukko, joka ei pysty tapaamistemme aikana pitämään näppejään hetkeäkään erossa minusta, elleivät ne sitten hyväile kitaraa. Jopa kesken kahvinkeittoa pitää tulla taputtamaan pepulle tai suikkaamaan nopea suukko suulle. Joskus kahvit jäävät juomatta, kun tulee kiire makuuhuoneeseen.

Kenenköhän kanssa Ykkösmies elää toista nuoruuttaan? Onko jossain joku minua nuorempi, kuten minä olen Muusikon Tyyppiä nuorempi, jonka luokse Ykkösmies kirmaa m*lkku sojossa ja nauttii lihallisista iloista kerta toisensa perään, loputtomalla potenssilla?

Kun ensi kertaa mietin tätä, yllätyin omasta reaktiostani. Olkoon sitten niin. Mikäli Ykkösmies pystyy nauttimaan seksistä jonkun toisen kanssa, ja se tekee hänet onnelliseksi, on se vain hyväksi meidän suhteellemme; sillä toisen onnellisuus tai onnettomuus heijastuu väistämättä myös parisuhteeseen.

Minä olen onnellinen, sillä minulla on Muusikko. Muusikko ja Tyyppikin ovat onnellisia. Ehkä Muusikon Tyypilläkin on joku, joka antaa hänelle sitä, mitä Muusikko ei voi eikä halua.

Melkein haluaisin, että Ykkösmiehelläkin oikeasti olisi toinen; että hänkin olisi onnellinen ja saisi kaikki tarpeensa tyydytettyä.

 

Kommentit (68)
  1. Tuli mieleen, että oletko lukenut koskaan feminiininen/maskuliininen polariteeteista parisuhteen intohimon (tai sen puutteen) selittäjänä. Eli siis ying ja yang periaatteesta, jolla maskuliininen ja feminiininen energia vetävät toisiaan puoleensa. Olet usein kuvaillut ykkösmiehen maskuliinisen miehen ruumiillistumaksi, stereotyyppiseksi miehekkääksi mieheksi. Voisiko ym haluttomuuden syy olla, että olet itsekin kotona maskuliinessa energiamoodissa. Työpaikalla, varsinkin ns kovassa bisnesmaailmassa nainenkin omaksuu maskuliinisen energian, mikä toimii työssä, mutta tekee samalla naisesta energialtaan yhden jätkistä. Kaverin. Eikä luo vetovoimaa selittävää polariteettia. Feminiininen ei suinkaan tarkoita miehelleen alistuvaa kotirouvaa, mutta omaa pehmeää, herkkää, empaattista ja vahvaa feminiinistä puoltaan voi tutkiskella, pitää arvossa ja alkaa tuoda esiin. Jokaisessa ihmisessä on sekä feminiininen että maskuliininen energia, ne vain ovat eri tavalla esillä jokaisessa yksilössä ja vaihtelevat tilanteesta toiseen. Yleensä nainen edustaa pääosin feminiinistä ja mies maskuliinista, mutta poikkeuksiakin on. Näistä polariteeteista löytyy paljon tietoa netistä ja muistaakseni olet puhunut ying-joogan harrastamisestasi, joten periaate taitaa olla tuttu sieltäkin 🙂

    1. Tuo ei itseasiassa ole ollenkaan paha teoria; olen vähän ”yksi jätkistä”, vaikka pukeutumisellani viestitänkin feminiinisyyttä. Toisaalta taas, se, että olin/olen kovin samanlainen kuin Ykkösmies, oli juuri yksi syy, miksi hän viehtyi minusta. 

      Mutta minussa on myös aspekteja, jotka tekevät minusta juurikin sen ”miehelleen alistuvan kotirouvan”; meidän huushollissa on selkeästi ”miesten ja naisten töitten” jako, ja mies on meillä perheen pää. 

      Mutta täytyypä perehtyä noihin polariteetteihin vähän tarkemmin! Ehkä minusta voi tulla ”pehmeämpi”. 

  2. Sinisiipi¨¨
    12.5.2015, 17:41

    Useimmille ihmisille pettäminen ei ole se normi, jonka mukaan mennään. Sinä olet voinut tehdä valintasi pettämisen suhteen. Muusikon puoliso ei tiedä touhuistanne mitään. Hän ei siis voi tehdä suhteessaan valintaa jäädäkö vai lähteä riittävän tiedon varassa. Pystyisitkö/ pystytkö katsomaan häntä silmiin? Eikö olisi jollain tapaa eettisempää edes valita vapaa ihminen, jonka kanssa pettää? Vai saatko jotain lisäjännää siitä, että panet jonkun toisen miestä?

    1. Muusikolla on puolisolta lupa…

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *