Tag: höttöö ja hattaraa

Sulin taas kuin kynttilä auringossa. Höttöö ja hattaraa, jengi. Höttöö ja hattaraa. 

Tämän kuun alkupuolella katselimme tähdenlentoja yhdessä, minä ja Valokuvaaja. Minä makasin viltillä kostealla nurmikollani; päälläni oli kaksi fleece-takkia ja termosmukissa kuumaa kaakaota. “Mä en ole nähnyt vielä yhtään, entäs sinä?“ Valokuvaaja istui viidenkymmenen kilometrin päässä minusta katolla teemukin ja kameransa kanssa. “Täälläkin on aika hiljaista joo, mutta optimaaliseen hetkeen on vielä jonkin verran aikaa.” Kello […]

Puuma on pimahtanut. Siis oikeesti. Siis ihan aikuisten oikeesti.  Päässä ei ole juurikaan älyllistä toimintaa; juuri ja juuri selviää työhommista. Unohtelee papereita printteriin, printtaa vääriä ulos, heittää tarvittavia roskiin. Hymyilee muikeasti koko ajan, vaikka tuulettimesta lentäisi sontaa vasten kasvoja. Hymyili jopa tänä aamuna, kun liukastui pihalla; hymyili, koska oli niin ällöpositiivinen, että selkänsä niksautettuaankin ajatteli […]