Tapaaminen #2
Tällä kertaa parkkimittarin syöttäminen onnistuu yhdellä kädellä, vaikka suuta kuivaakin ja vatsa on kipristynyt tiukaksi palloksi. Muusikko tulee taas vastaan leveä hymy kasvoillaan, pipo syvälle päähän vedettynä; halaa pitkään vetäen pääni rintakehäänsä vasten, suukottaa päälakeani, hengittää shampoontuoksuisia hiuksiani syvään. Jopa lähes kymmenen sentin koroillani olen häntä yhäkin päätä lyhyempi.
Eteiseen päästyämme Muusikko vetää minut kärsimättömästi syleilyynsä ja painaa lantiotaan minua vasten samalla potkaisten huolimattomasti asuntonsa oven kiinni. Tunnen, että hän haluaa minua yhtä paljon kuin minä häntä, ja vastaan suudelmaansa koko keho himosta täristen. Muusikon kädet vaeltavat selkääni alas, ohittavat ristiselän ja hakeutuvat hameeni alle; löytäessään stay-up –sukkien verhoamat reiteni Muusikko vetää syvään henkeä ja voihkaisee hiljaa, painaa päänsä kaulakuoppaani ja näykkäisee kaulaani hellästi samalla, kun vahvat kätensä löytävät pakaroilleni.
Muusikon sängyllä hame lantiolle hiissautuneena, vielä korkokengät jalassa. Muusikko seisoo sängyn vieressä, himosta raskas katseensa tuntuu kehollani miltei fyysisenä kosketuksena. Kurottaudun vetämään hänet päälleni, haluan tuntea hänen koko painonsa. Muusikko painaa lantiotaan lantiotani vasten, tekee pyörivää liikettä. Erektionsa on niin kova, että se sattuu vähän; ehdin miettiä, aiheuttaakohan se mustelman.
En malta enää pitkittää, vaan pyöräytän Muusikon pois päältäni; riisun housunsa ja kurotan liukuvoiteen käsilaukustani, polvistun hänen jalkojensa väliin. Nyt en halua enää kiirehtiä, haluan kiusoitella suullani ja käsilläni. Muusikko makaa selällään kannatellen itseään kyynärpäihinsä, haluaa katsoa; hämmästyksekseni Muusikon katseessa häivähtää ujous, ikään kuin tilanne olisi hänelle uusi. Minä katson häntä kiinteästi ja häpeilemättä takaisin; annan kieleni työskennellä samalla häntä käsilläni hyväillen.
Kliimaksinsa hetkellä Muusikko on äänekäs; hetkeä tuntuu jatkuvan loputtomiin, koko kehonsa jännittyy kaarelle. Tunnen hänen sykkeensä huulillani, syvällä suussani. Jälkeenpäin Muusikko nauraa syvältä kumpuavaa mielihyvän pehmeää naurua, vetää minut itseään vasten ja puristaa tiukasti. Tunnen hänen kiihtyneen sydämensä sykkeen korvaani vasten, silittelen kohoilevaa rintakehäänsä. Muusikon toipuessa makaamme pitkään sylikkäin, ja hän tunnustaa, ettei muista koskaan kokeneensa mitään yhtä intensiivistä.
“Tauolla” juomme vahvaa kahvia ja puhumme musiikista. Muusikko kysyy, tunnenko erään kappaleen, ja kun en ole varma, hän nappaa akustisen kitaran ja tapailee alkusäveliä; päätyy soittamaan koko kappaleen ja laulaa mukana. Minä käperryn sohvalle ja kuuntelen minulle esitettyä serenadia koko keho kihelmöiden odotuksesta ja siitä tietoisuudesta, että kohta on minun vuoroni nauttia.
Kappale päättyy, ja Muusikko johdattelee minut takaisin makuuhuoneeseen, riisuu paitani ja vapauttaa rintani rintaliiveistäni; suunsa supistuu lämpimänä ja kosteana nännilleni, kieli lipoo kiusoittelevasti. Kuuma aalto vyöryy läpi kehoni, kun kätensä etsiytyy alushousuilleni, vetää ne hellästi alas, hyväilee minua pehmeästi ja kiireettä kunnes tunnen tulevani hulluksi.
Yhtäkkiä tunnen jotain viileää ja surisevaa; silmäni rävähtävät auki ja näen Muusikon hymyilevän minulle ilkikurisesti. Aikansa äärirajoillani leikiteltyään Muusikko enemmänkin komentaa kuin pyytää minua kääntymään ympäri, kontalleni; tulee syvälle minuun takaapäin, lelunsa hakeutuu hellästi ja varoen vielä vapaana olevaan aukkooni.
Tunne on uskomaton.
Kun Muusikko sitten kiihdyttää tahtia, en ehdi edes varoittaa; syvältä sisältä purkautuva hyvän olon aalto iskee odottamatta, vyöryy ylitseni hallitsemattomasti. Menetän ajan ja paikan tajuni, annan tunteen viedä vailla kontrollia. Jälkeenpäin vain vapisen Muusikon sylissä, koko kehoni on yhtä suurta hermokimppua. Muusikko suutelee kasvojani, pitelee minusta kiinni, silittelee rauhoitellen; antaa minulle aikaa palautua. Kertoo pehmeästi nauraen, että olin pitänyt vähän meteliä. Takerrun häneen avuttomana, sielustani täysin paljaana – ensimmäisen kertani jälkeen.
Emme enää palaa makuuhuoneeseen loppuvierailuni aikana; olemme molemmat täysin tyydyttyneitä. Sen sijaan istumme sohvalla lähekkäin, syömme Muusikon laittamia voileipiä, siemailemme vahvaa teetä. Muusikko opettaa minulle bassoa, ja yllättyy kun tajuaa, että osaan lukea nuotteja. Välillä suutelemme pitkään.
Kun kipitän kepein askelin korot kopsuen takaisin autolleni, kuulen vihellyksen. Katson parvekkeelle ja näen Muusikon nojaavan kaiteen yli leveä hymy kasvoillaan. Hän vilkuttaa minulle siihen asti, että autoni katoaa näkyvistään.