Tuomitsemisesta ja suvaitsemisesta

Edelliseen postaukseeni heitetty kommentti Puusepän mahdollisesta epärehellisyydestä vain siksi, että hän “tapailee” juuri minua, sai minut miettimään koko tuomitsemisen ja suvaitsemisen konsepteja.

Miksi esimerkiksi Soldiers of Odin on helpompi tuomita kuin Loldiers of Odin?

Tunnustan, että minua ärsyttävät molemmat ryhmät. En ole aivan varma, mitä kumpikin ryhmä yrittää tai luulee saavuttavansa näkyvyydellään kaupunkikuvassa. Tai siis – tiedän kyllä, mitä he yrittävät, mutta en ole varma, saavuttavatko he haluamansa. Keskustelu käy kiivaana puoleen ja toiseen, ja mielipiteet jakautuvat, kuten ylläolevan linkin kommenttiosuudestakin voi todeta. 

Mutta yritän päästä ärsyyntymisestäni eroon, tai ainakin lykätä sen taka-alalle; ja keskittyä sen sijaan ymmärtämään molempien ryhmien vaikuttimia. Yritän ajatella järjellä sen sijaan, että antaisin tunnepuolen reaktion ottaa ylivallan.

Minulla ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Soldiers of Odin houkuttaisi joukkoihinsa äärioikeistoon päin kääntyneitä jäseniä; ihan samalla tavalla kuin siitä, että Loldiers of Odin saattaa houkutella ns. suvakkimateriaalia.

Mutta jos jätetään molempien ryhmien varmasti aatteellinen konsensus taka-alalle, niin kumpikin ryhmä varmaankin – teoreettisesti ajateltuna – yrittää tehdä hyvää. Kumpikin varmasti omasta mielestään ainakin tarkoittaa hyvää.

Samalla tavalla se ihminen, joka epäilee Puusepän epärehellisyyttä, varmasti tarkoittaa hyvää; hän tarkastelee tilannetta oman kokemuspohjansa, omien moraaliarvojensa varjosta.  Ja kun on erittäin varma siitä, että ne omat kokemukset ja se oma moraali on se ainoa absoluuttisen oikea, on myös erittäin helppoa tuomita kaikki toisinajattelijat.

Ja tästähän fundamentalismissa on kysymys – perustuivat opit sitten Raamattuun, Koraaniin tai Mein Kampfiin. (Kyllä, karrikoin ehkä kovastikin kun vertaan uskontoa ja aatetta (kyseenalaista tai ei) keskenään, mutta mielestäni molempien taustalla on yksinkertaisesti perustavanlaatuinen halu uskoa siihen, että vain ja ainoastaan se oma ajatusmaailma ja toimintatapa on se ainoa oikea.)

On erittäin hankalaa olla – tai edes yrittää olla – tuomitsematta ketään. On erittäin vaikeaa olla tuomitsematta toista ihmistä sen perusteella, mitä hän on menneisyydessään tehnyt tai ollut, tai mitä hän tekee ja on nyt.

Minä olen entinen pettäjä ja nykyinen avoimessa liitossa elävä, entinen onneton ja nykyään onnellinen vaimo. Naapurin mies, joka kuuli suhteemme nykystatuksesta pojaltaan, sanoi meille avoimesti viimeksi tavatessamme, että toivoisi, ettei tietäisi suhdestatuksestamme. Että se ällöttää häntä; ettei hän voi kertakaikkiaan ymmärtää, miksi kukaan valitsisi moisen suhdemuodon.

Samaan aikaan hänen oma vaimonsa kärsii seksittömässä avioliitossa ja harkitsee pettämistä, jopa eroakin; sillä avointa suhdetta hän ei edes uskalla ottaa puheeksi.

Naapurin mies tuomitsee ehdottomasti meidän suhdemallimme; minulle ja Puusepälle täysin ventovieras ihminen epäilee Puuseppää epärehelliseksi vain, koska hän hakee fyysistä rakkautta naimisissa olevalta naiselta.

Oma arvomaailmamme muokkaa meidät helposti suvaitsemattomiksi ilman, että edes aina huomaamme sitä itse; ja niin kauan, kuin meidän arvomaailmamme liippaa läheltä kyseisellä hetkellä laajemmalti suvaittua arvomaailmaa, kukaan ei itseasiassa edes pysähdy kyseenalaistamaan, onko arvomaailmamme vielä “oikea”.

Vasta, kun se on selkeästi “väärä”, osoitellaan sormella; tuomitaan ja syytellään.

Jos suvakki ei suvaitse suvaitsemattomia, kuinka suvakki hän oikeastaan onkaan? Ja toisaalta tietysti (ehkä vähän itsestäänselvästikin) – kuinka pitkälle voi, saa, tai pitää suvaita erilaisuutta?

Tämän postauksen yhteyteen ei voi muuta kuin linkata tämän Facebookissa kiertävän kämppiksenhakuilmoituksen. Tiedä sitten ilmoituksen autenttisuudesta (kai jokainen vielä muistaa, että kaikki, mikä näkyy Internetissä, ei välttämättä ole totta, hehe), mutta hauska se oli silti. 

suvakit.jpg

Kommentit (36)
  1. Mielestäni Puusepän kertomus oli hieno ja itse mieluusti uskon myös ihmisiin.

    Myös yllä kirjoittamasi voin pääosin allekirjoittaa. Haluaisin kuitenkin korjata erään kategorisen virheen: ”suvaitsemattomuutta pitää suvaita” ei valitettavasti ole mikään järjellinen väite, ainakaan nykymuodossaan.

    Siinä mielessä tuo pätee, että myös itseä ärsyttävillä ihmisillä on itseisarvo. Jopa kadulla viattomia hakkaavalla klanipäällä on ihmisarvo. Ja jos ihminen on joskus ollut jotain ja sittemmin muuttunut, häntä ei tule tuomita taustansa perusteella.

    Mutta ei ole ”suvaitsemattomien suvaitsemista” että annetaan klanipään hakata ihmisiä siksi kun siitä tuntuu siltä. Eikä edes antaa sen kehottaa internetissä muita tekemään niin. Ja ongelma tätä nykyä on keskustelussa, että aina jos tähän pisteeseen mennään, niin tätä ”suvaitsemattomien suvaitsemista” käytetään puolustelemaan sitä, että halutaan vaikkapa nyt kehottaa rikokseen internetissä.

    Ehkä Soldiers of Odin pysyy ruodussa, ehkä ei. Ylläoleva pätee paljon laajemmin kuin vain ko. ryhmän kontekstissa.

    1. Tää oli kyllä niin hyvin ilmaistu.

  2. ”Miksi esimerkiksi Soldiers of Odin on helpompi tuomita kuin Loldiers of Odin?”

    Ehkäpä siksi, että Soldiers of Odin -katupartioon kuuluvilla ihmisillä on tuomioita väkivaltarikoksista ja myös naisiin kohdistuvista väkivaltarikoksista? Tai siksi, että kyseiset ihmiset ovat tehneet selväksi, että he kannattavat natsiaatetta? Se aate tappio 30-40 -luvulla kuusi miljoona ihmistä siksi, että näillä oli ”väärä” uskonto ja aloitti toisen maailmansodan.

    Eivät nämä Odinin nimeen partioivat mitään katurauhaa siellä ole varmistamassa. Ainoastaan lisäämässä turvattomuutta ja pelkoa.

    1. Ehkäpä siksi, että Soldiers of Odin -katupartioon kuuluvilla ihmisillä on tuomioita väkivaltarikoksista

      Onhan monilla ulkomaalaistaustaisilla ryhmilläkin taustallaan aivan käsittämätön määrä seksuaalirikoksia suhteutettuna kantaväestöön. Tarkoittaako tämä sitä, että näiden ihmisten vuoksi täytyy tuomita koko ryhmä? Tarkoittaako tämä sitä, että tuomituille ei tule antaa toista mahdollisuutta sen jälkeen, kun he ovat sovittaneet rikoksensa?

      Miksi ihmeessä yhden porukan rikollisuutta ymmärretään eikä sen perusteella leimata, mutta toisen ryhmän ei?

      1. Itseasiassa – mä ymmärrän tätä logiikkaa. Tuon mun postauksen takana olikin ajatus mennä vähän ”abstraktimmalle” tasolle, ja nimenomaan pohtia sitä, missä suvaitsemisen raja menee. 

        Samalla tasolla voisi todeta, että SODin taustoja on tutkittu, onko myös LODin? Mitä, jos sieltä paljastuisikin vaikka pedofiili – katsoisimmeko sitten heitä toisessa valossa? 

        Tai – pitääkö murhaajaa ymmärtää, jos hän vannoo tehneensä parannuksen? Jne. 

        Tähän väliin täytyy vielä todeta, että en ole tässä kenenkään ”puolella”, tämä on vain mun sisäistä jaakobinpainia, kun yritän elää uuden arvomaailmani mukaan. 

      2. No itse asiassa viimeaiksiet tilastot (http://yle.fi/uutiset/poliisi_kymmenia_turvapaikanhakijoita_epaillaan_seksuaalirikoksista/8633584) antaa hieman erilaisen kuvan tuosta määrästä. En ole myöskään kuullut kenenkään argumentoivan, ettei rikoksista epäiltyjä ulkomaalaistaustaisia ihmisiä tulisi tuomita. Tottakai pitää, ihan samalla tavalla kuin rikoksiia tekeviä suomalaisiakin. Jos rikoksen tehnyt on turvapaikanhakija, sen perusteella voidaan evätä oleskelulupa. Ylipäätään näistä turvapaikanhakijoista ainoastaan pieni osa saa oleskeluluvan, mikä sekin tuntuu monesti unohtuvan.

        Mitä tulee näihin tuomittujen tekojen sovittamiseen ja toiseen mahdollisuuteen: ko. ihmiset syyllistyvät edelleen rikoksiin. Niin väkivaltaisiin uhkailuihin kuin kiihottamiseen kansanryhmääkin vastaan (http://suviauvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210764-nain-minua-uhkaillaan). Uhkailut kodistuvat paitsi ulkomaalaisiin, myös kaikkiin niihin, jotka näiden natsitaustaisten isänmaantoivojen mielestä ajattelevat ”väärin”. Minä en kiitos vaan tarvitse ”suojelua” tällaisilta ihmisiltä. En ole myöskään erityisen poliisimyönteinen ihminen, mutta jospas se yleinen järjestyksenvalvonta kuitenkin jätettäisiin heille.

         

    2. Minua on jo pidempään ihmetyttänyt se, että ”suvaitsevat” kritisoivat tällä hetkellä todella paljon SOD- katupartiota, jossa on ainakin muutama rikoksia tehneitä (en tunne aihetta sen tarkemmin), mutta samaan aikaan ei siedä minkäänlaista kritiikkiä esim. irakilaisia turvapaikanhakijoita kohtaan. Tässä ryhmässä on myös raakoja sotarikoksia tehneitä, Suomessa raiskauksiin ja seksuaaliseen ahdisteluun syyllistyneitä, vastaanottokeskuksissa on viikottain tappeluita ja usein vielä etnisten ryhmien välisiä, joihin hälytetään poliisipartiot paikalle, uutisissa osa miehistä on sanonut, ettei heidän vaimoilleen tule kuulumaan suomalaisen naisen oikeudet ja vapaus mikäli saavat oleskeluluvan Suomeen jne. Onko näiden miesten aatteet sitten jotenkin parempia tai turvallisempia kuin SOD- katupartion?
      Ja tämä kommentti ei tarkoita, että yleistäisin koskemaan jokaista irakilaista miespuolista tp- hakijaa, vaikka sinä taisitkin jo yleistää kaikki SOD- katupartiolaiset rikollisiksi. En tiedä miten paljon sakkia tuohon porukkaan kuuluu ja miten paljon häiriötä, ahdistelua ja uhkatilanteita he ovat aiheuttaneet verrattuna tp- hakijoihin.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *