Työpaikkaflirttiä ja suoria ehdotuksia

Bloggasin täällä siitä, miten alunperin löysin Nörttipojan. Ja että tuttukin tuli vastaan kandidaattien haussa – se nuori ja salskea miehenalku jonka tunsin työni puolesta.

Eilen sitten törmäsin mieheen töissäni. Oli tullut pomonsa kanssa keskustelemaan ‘jotain logistiikkaa’ yrityksemme logistiikkapuolen pomon kanssa, sama osasto jolla itsekin vielä pari vuotta sitten työskentelin ennen kuin sain ylennyksen myyntipuolelle. Pojan kanssa tuli tuolloin meilailtua aika ahkerasti, ja vain murto-osa meileistä käsitteli työasioita. Voi siis sanoa, että tulimme hyvin toimeen. Ihan Facebook-kavereiksi asti.

Yhtäkkiä se siis seisoi työpöytäni vieressä hymyillen – pitkänä, erittäin nuorena, tummana ja komeana.

‘Ajattelin tulla moikkaamaan sua kun täällä kerran olen – vieläkö poltat?’

Vanhana kessuttelijana en toki koskaan ohita sauhuttelukutsua; niinpä poistuimme yhdessä tuumin kahviautomaatin kautta ulkoilmaan.

Ja enhän minä sitten malttanut olla mainitsematta Pettäjäsivustoa; otin diplomaatin elkein asian puheeksi.

‘Mites muuten – oletko saanut paljonkin viestejä ilmoitukseesi?’

Pojalla meni kahvi väärään kurkkuun. Katsoi minua pitkään, arvioiden; hölmistyneenä. Ja sitten ruosteinen kolikko tipahti.

‘Mitä – oletko säkin siellä?!’

Myönsin nauraen että näin oli, ja että hän oli jopa lähettänyt minulle viestinkin. En tietenkään maininnut Nörttipoikaa, tai että olin edennyt viestittelyä pidemmälle.

Poika imaisi johntravoltanomaisesti sauhut tupakastaan, katsoi minua intensiivisesti jäätävän sinisillä silmillään; kasvoille kiipesi jumalattoman seksikäs hymy joka aiheutti väristyksiä selkäpiissä asti. Tunsin itseni jänikseksi, jota jäntevä pantteri mittailee katseellaan hetkeä ennen hyökkäystä.

‘Jos vielä olet hakemassa, niin olen yhä kiinnostunut.’

Äääk. Herranjumala. Apua.

Jos olisin ollut Sex and The Cityn Samantha (ilman Nörttipoikaa, huom), olisin varmaan maailmannaisen elkein napannut poikaa kravatista ja vetänyt perässäni lähimpään kokoushuoneeseen. Hänen vahvat kätensä olisivat vetäneet hameeni lantiolleni, pyöräyttäneet minut ympäri ja enempiä kyselemättä hän olisi yhtynyt minuun.

office_flirt_iii.jpg

Kävi mielessä.

Mutta koska en ole Samantha, änkytin jotain vähemmän koherenttia ja mietin että huomaakohan se akuutisti kostuneet kainaloni. Tumppasin tupakan korkokenkäni alle ja mutisin jotain tekemättömistä töistä, ja poistuin takavasemmalle.

Yrittäessäni hetkeä myöhemmin työpöytäni ääressä luoda edes jonkinlaisen illuusion itsensä koonneesta liikenaisesta, poika ilmestyi selkäni taakse. Pikemminkin vaistosin hänen läsnäolonsa. Hän kumartui pikaisesti lähelle, kätensä hipaisi paljasta käsivarttani. Käyntikortti. Privaattinumerolla.

‘Jos muutat mielesi.’

Röyhkeä, kuten vain omasta ulkonäöstään erittäin tietoinen nuori mies voi olla. Itseriittoinen. Selkeästi pelimies. Ja silti ihan älyttömän seksikäs.

Eihän tämmöistä tapahdu kuin leffoissa.  

‘Olen 24-vuotias pitkäkestoisessa suhteessa elävä logistiikka-alalla työskentelevä mies, joka haluaisi laajentaa kokemuksiaan. Salaisena haaveena ollut jo pitkään rakastella vanhemman naisen kanssa. Jos oheinen kuva miellyttää silmääsi, olisi kiva jos ottaisit yhteyttä sähköpostitse. Ystävällisin terveisin, Mr. X’

En heittänyt numeroa pois. En vielä…

Kommentit (12)
  1. Tuli jo Lily-addiktina huomattua 😉 Kiitos!! 

  2. [[{”fid”:”237580″,”view_mode”:”media_original”,”type”:”media”,”attributes”:{”height”:”417″,”width”:”417″,”class”:”media-element file-media-original”}}]]

    Kiitos jutusta! Se innoitti meitä päivän kysymykseen.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *