Yhden aikakauden loppu?

CougarWoman

“Nelikymppinen avioliittoon kepein askelin aikoinaan astunut liikenainen, joka kotona peiton liikuttelun vähyyteen kyllästyneenä meni ja värväsi itselleen nuoren rakastajan. Nykyään eletään aviomiehen kanssa avoimessa suhteessa, ja puumailu jatkuu.”

Blogini kuvaus ei sovi nykytilanteeseeni enää ollenkaan. Ykkösmies on kuollut, minä en elä avoimessa suhteessa, enkä halua enää nuorta rakastajaakaan. Siis siinä mielessä, että pelkkä rakastaja ei enää riitä tyydyttämään minun tarpeitani – minä haluan oikean suhteen. Mikäli se on minua itseäni nuoremman kanssa, so be it. Ei se minusta sinällään mitään puumaa tee. En saalista enää nuoria miehiä seksiin.  

Olen myös viime aikoina havainnut tiettyä…vastenmielisyyttä päivittää blogiani. Olen kyllästynyt raportoimaan elämästäni ja kertomaan fiiliksistäni vain joutuakseni jännittämään, kuka anomuumi taas tulee kommenttikenttään purkamaan omaa turhautumistaan kritisoimalla minun elämääni ja minun valintojani. Sen myötä tuntuu, että postauksistanikin on tullut vähän puolivillaisia. Sydän ei ole ihan aina enää mukana. Olen selvinnyt monesta paskamyrskystä höyheniäni pörhistellen, mutta nyt vain yksinkertaisesti riittää. 

Tämän lisäksi olen miettinyt nykyistä kommentointikulttuuria laajemmaltikin. Miksi on ookoo tahallaan loukata toista ihmistä? Oikeaa ihmistä, joka kertoo oikeasta elämästään? Oikeuttaako se, että toinen on paljastanut proverbiaalisen kaulavaltimonsa, heti raatelemaan kurkun auki päätteen takaa ja nimettömyyden turvin? Saako siitä oikeasti tyydytystä? Voiko sen jälkeen tuulettaa, että jesh, onnistuin taas tekemään toiselle pahan mielen? Vai voiko itselleen tuntematonta ihmistä oikeasti vihata niin paljon, että omana henkilökohtaisena missiona on yrittää pilata hänen päivänsä? (Oikeasti, kertokaa. Tämä kiinnostelee ihan tosissaan.) 

Palasin takaisin blogin aloitusaikaan; kirjoitin ensimmäisen postauksen kesäkuussa 2013. Kesäkuussa 2013! Olen harrastanut tätä ekshibitionismia jo yli viisi vuotta.

Lueskelin muutaman alkuaikojeni postauksen. Niistä huokui tarve jakaa salaisuus; kertoa täysin tuntemattomille ihmisille se, mitä omalle lähipiirilleen ei pystynyt kertomaan. Tajusin, että tätä tarvetta ei enää ole. En tee enää mitään, mikä olisi jotenkin epäkonventionaalista. Minulla ei ole enää salaisuuksia, joita haluaisin jakaa anonymiteetin tuoman suojan takaa.

Homma Kitarapojan kanssa alkaa mennä vakavaksi – hänen sanojensa mukaan se, että rakastelimme viime tapaamisellamme, oli hänelle tietyllä tapaa point of no return. Kuka tietää, ehkä aloitan vielä joskus toisen blogin. Ehkä sen nimeksi tulee “From Morocco, with love.” Tai ehkä ei.

Mutta nyt on aika sanoa jäähyväiset. En halua enää olla CougarWoman. Haluan olla Sini, kaikkine virheineni ja epävarmuuksineni. Haluan tehdä ja kokea ilman, että minua alkaa pelottaa, mitä ihmiset siitä ajattelevat; ihmiset, joita en edes tunne. Nyt en enää edes välitä, mitä ajattelevat ihmiset, jotka tunnen. Elämä on antanut sen verran ison litsarin naamalle, että olen ymmärtänyt, että tämä voi loppua koska tahansa. Ja että tulisi elää siten, ettei tekemättä jättämiset pahemmin vituttele siinä vaiheessa, kun joku käy vetäisemässä töpselin irti. Elämä 2.0 alkaa nyt. 

Ajattelin ensin, etten voi lopettaa – että jään kaipaamaan niin montaa ihmistä, joihin olen tutustunut näitten vuosien aikana, mutta joista vain harvoja olen tavannut silmätysten. Sitten tajusin, että voinhan minä edelleenkin heidän elämäänsä seurata; voin edelleenkin lukea heidän postauksiaan ja kommentoida. En vain enää itse aio tuottaa sisältöä tähän foorumiin. En ainakaan CougarWomanina. 

Kiitos kaikille matkaani seuranneille. Kiitos teille bloggareille, jotka opin tuntemaan, vaikka en teitä oikeasti tunnekaan. Kiitos kaikille, jotka ovat saaneet minut nauramaan vaikeinakin aikoina; teille, jotka ovat tsempanneet minua jatkamaan. Ja teille, jotka ette ole olleet ratkaisuistani samaa mieltä, mutta olette onnistuneet antamaan kritiikkinne rakentavasti, edes yrittäen nähdä asioista minunkin puoleni. Te kaikki teitte tästä matkasta kaiken sen arvoisen, mitä se toi tullessaan.

En aio pyytää anteeksi niiltä, joita olen mahdollisesti vuosien aikana ärsyttänyt tai tietämättäni loukannut. Tässäkin pätee EOPL (= ei oo pakko lukee).

Loppukaneettina todettakoon vielä, että blogini oli sataprosenttisesti totta. Ja että kyllä minä asun ulkomailla.

Hymyillään kun tavataan! Haliakin saa.

Besos, Puumis Sini

 

Kommentit

Mams (Ei varmistettu)

Olen jo muutaman vuoden lukenut sun blogia ja on ehdottomasti olluks yksi parhaita mitä on tullut seurattua. Ihanan inspiroivaa on ollut esimerkki miten avioliiton voi saada toimimaan myös vaihtoehtoisella tavalla, ja kaikille se "yksi ainoa oikea tapa" ei ole se paras. Ihanaa on myös kuulla että elämä voi jatkus kierrepallojen jälkeenkin. <3

Välillä olen omankin mieleni pahoittanus siitä miten järkyttävä tarve toisilla ihmisillä on saada, kai omaa pahaa oloaan, tarttumaan muihin ihmisiin nettikiusaamisen avulla. Kai näitä henkilöitä on parempi sääliä kuin ottaa kommentteja itseensä, vaikka se vaikeaa on.

Kaikkea hyvää sinulle ja uusi blogi kuulostaa jo nyt mahtavalta ;)

TrineH
En suostu jäähylle

Voih, jään kyllä kaipaamaan sua! <3 Mutta ymmärrän täysin sun pointin. Itse lopetin oman blogini pitämisen, koska ei ollut tarvetta tuulettaa ajatuksia samalla tavalla. Se oli mulle yhden aikakauden loppu. Jotenkin se on haikeaa, mutta tekohengittämällä ei voi pitää mitään yllä, jos siinä ei ole sitä eteenpäin vievää voimaa ja paloa. Sitä, että on pakko.

Mä oon sen verran hannari suhun verrattuna, että pysyttelen nimimerkin suojassa loppuun asti. Respect sulle! =)

Kaikkea hyvää sun elämään! Todella toivon sitä. Ehkä joskus törmätään! Pus!

Toimitus
Toimitus

Kiitos kaikista näistä vuosista, suru kuulla sinun lopettavan mutta ymmärrämme tietenkin, että kaikella on aikansa. Pidämme kuitenkin peukkuja, että näemme uuden blogisi vielä jossain vaiheessa täällä Lilyssä :) Kaikkea hyvää! <3 Haleja, Toimitus

Juliaihminen
Juliaihminen

Ihana Sini! Sun blogi on ollut kaikki nämä vuoden niin freesi ja kiinnostava, aito ja hyvin kirjoitettu. Tietenkin surettaa, että lopetat, mutta totta kai pitää tehdä, niin kuin sydän sanoo. 

Todellakin halataan kun tavataan! <3

Emilia M

<3 <3 <3 Aluksi mä epäilin sua Tuija Lehtisen sivuprojektiksi, sitten yhden kaverini fantasiaelämäksi (miten voikin kahden ihmisen kirjoitustyyli ja elämänasenne olla niin samanlainen... teistä tulis välittömästi bestiksiä jos tapaisitte), sitten tajusin, että tää taitaakin olla ihan totta tää homma. Lämmin kiitos teksteistäsi ja kaikkea hyvää tuleviin vuosiin!

Krista Puutalobaby (Ei varmistettu) http://www.puutalobaby.fi

Sinä ihana ja vahva sinä! &lt;3 Mun piti jo kommentoida viime postaukseen, mutta en sitten olisi saanut ulos näppäimistöltä muuta kuin sydämiä ja se jäi. Mutta siis... Mä oon aina, ihan lapsesta asti, ihaillut sun vahvuutta. Sä olit jo silloin se, joka sanoo ja puhuu - jonka selän taakse mäkin varmasti usein piilouduin pakoon: "sano sä". Kaikkein vastoinkäymistenkin jälkeen mä edelleen ihaillen ihmettelen sitä voimaa, joka susta lähtee. Se on poikkeuksellista! Sä olet poikkeuksellinen! Mulla on sellainen tunne, että mä tiesin sen jo silloin lapsena ja tiedän sen nykyisin edelleen. &lt;3

Jos joskus tuntuu siltä... Mitä ajattelisit blogin pitämisestä ihan omalla nimellä ja kasvoilla...? Sun tekstejä jää varmasti monella valtava ikävä! Ehkä omalla naamalla kirjoittaessa ei tule niin paljon pask...hetkinen, ketä mä yritän huijata :D Tulee sitä aina :D Mutta jos sulla vielä joskus tulee mieleen idea alkaa "puhtaalta pöydältä" blogi vaikka jostain muusta kuin puumailuista, varmasti moni sitäkin lukisi. Sulla on valtavasti annettavaa ilman puumailujakin! &lt;3 &lt;3 &lt;3

Mirvuliini (Ei varmistettu)

Todellakin lukisin! Sinillä on valloittava tapa kirjoittaa; nokkelaa ja totuutta säästelemättä!
Mulla ainakin tulee kauhea ikävä ja olo on kuin paras ystävä muuttaisi kauas pois!

Vierailija (Ei varmistettu)

Kiitos Sini äärimmäisen mielenkiintoisesta ja avartavasta blogista. Olen seurannut matkaasi lähes alusta saakka ja tulen todella kaipaamaan tekstejäsi. Tajusin juuri myös sen, etten ole jaksanut seurata mitään muuta blogia yhtä pitkään kuin tätä. Olet todella rohkea ja vahva, kun olet jaksanut kirjoittaa elämän myrskyistä ja netin trolleista huolimatta. Olen laillasi ihmetellyt sitä, mikä tarve ihmisillä on käyttäytyä brutaaleilla tavoilla toisia kohtaan netissä. Toivotan sinulle kaikkea hyvää ja ihanaa jatkoon! &lt;3&lt;3

Sun blogi on ollut kaikkiaan mahtavaa seurattavaa. Vaikutat ihan mahtavalta tyypiltä ja osaat oikeasti kirjoittaa. Jos päätät jatkaa kirjoittamista missään muodossa, muista mainostaa sitä täällä niin löydän varmasti uudelleen lukijaksi! Kaikkea hyvää elämään 2.0! <3

Vierailija (Ei varmistettu)

Olen muutaman vuoden seurannut blogiasi ja haluan kiittää hyvistä kirjoituksistasi! Olet rehellisesti avautunut tuntemattomille ja saanut hetkeksi unohtamaan oman elämän vastoinkäymiset. Aluksi kirjoitustesi luku tuntui tirkistelyltä, mutta muuttui myöhemmin ihailuksi. Olet vahvasti kohdannut vastoinkäymiset ja selvinnyt niistä. Onnea tuleviin seikkailuihin!

Kaikkea hyvää (Ei varmistettu)

Kiitos kivasta blogista. Olen seurannut sitä alusta asti. Hyvää jatkoa!

Jools77 (Ei varmistettu)

Olen lukenut blogiasi alusta asti, kommentoinut en monesti ole. Se, että olen pysynyt viisi vuotta mukana kertoo jotain. Toivon, että vielä joskus joku päivä jatkat kirjoittamista, sillä en edes ole lukenut blogiasi ikinä sen aiheen takia vaan sen vuoksi, vaan siksi että ole taitava kirjoittaja ja olen saanut täältä niin monia erilaisia tunteita naurunröhähdyksistä sinne toiseen ääripäähän. Hyvää jatkoa ja toivottavasti vielä joskus. :)

intsu (Ei varmistettu)

Anteeks nyt, mutta kerro mulle miten ihmeessä pääsen jatkossa eroon vaistomaisesta tarpeestani lähes päivittäin käydä tarkistamassa onko uusia tekstejä sinulta ilmestynyt..?
Sulla on ehdoton lahja kirjottaa. Tekstit imaisee mukaansa ja pitää otteessaan, myös ne vähän vähemmän eroottissävytteiset.
Ensimmäinen ja luultavasti myös viimeinen blogi, jota oikeasti jään kaipaamaan. Kaikkea hyvää jatkoon!
Ps. Kirjoita kirja.

Taija.t. (Ei varmistettu)

Kiitos sinä upea, vahva ja älykäs nainen! Tekstejäsi tulee ikävä, toivon niin kovin, että jatkat kirjoittamista vielä vaikka uudessa blogissa ja aihepiirinä ihan mikä vaan Muista, että meitä hiljaisia lukijoita ja tukijoita oli paljon- ikävää että kaiken maailman mölisijät vievät sen suurimman huomion. Kaikkea hyvää elämääsi!

Ajatusleikki

Voi höh, vaikka ymmärrettäväähän se on. Ehdottomasti uusi blogi uudella kulmalla! Kun aika on oikea.

Kardemumma (Ei varmistettu)

Oh, voi mua harmittaa kovasti että lopetat blogin! Haluaisin kovasti tietää miten sun ja kitarapojan tarina jatkuu. Ja muutenkin. Perusta uus blogi jossa 40v leski etsii uutta rakkautta ja kertoo deittailun maailmasta? Elämästä aviomiehen kuoleman jälkeen, millaista on alkaa etsiä uutta elämänkumppania? Varsinkin nyt, kun ei tarvitse salailla mitään. Todella pettynyt olen, jos tää jää viimeiseksi blogikirjoitukseksi :( Varsinkin kun olet kuitenkin tiisannut meitä lukijoita "uudella alulla", tuntuisi oudolta ja vähän huijaamiseltakin, että lopettaisit bloggaamisen nyt. Vai miksi sitten kerroit meille kitarapojasta ja muusta elämästäsi ykkösmiehen kuoleman jälkeen? Vaikuttaisi siltä, että haluaisit sittenkin jatkaa, vaikka muuta yrität ehkä uskotella itsellesi. Ymmärrän että Gougarwoman loppuu, mut perusta uusi blogi. Eiköhän sitä suurinosa lukijoista toivo.

Vierailija (Ei varmistettu)

Tässä mitään eikä ketään huijattu ole

Tämä on ollut kyllä monella tapaa tärkeä ja kiinnostava blogi. Ja kirjoituksiasi jää ikävä. 

Olen ahminut tekstejä, napsinut vinkkejä ja elänyt mukana kirjoituksissa. Ja samalla etsinyt omaa rohkeutta (ja rakkautta). 

Kaikkea hyvää, hienoa, ihanaa ja kaunista sinulle! Ja paljon lempeitä onnenhetkiä!

LHK (Ei varmistettu)

En olisi ikinä uskonut, että jonkin blogin lopetusuutinen surettaisi näin. Onpa tosi harmi! Ja samalla ymmärrän täysin perustelusi.

Kiitos näistä vuosista (!), kun olen saanut seurata elämääsi, seikkailujasi ja kipuiluasi ja onneasi. Olen oppinut ihan uskomattoman paljon rohkeudesta ja ennakkoluulottomuudesta sinulta. Toivon kaikkea hyvää sinulle tulevaan! Ja samalla toivon salaa saavani joskus lukea lisää ajatuksistasi muodossa tai toisessa. &lt;3

flavonia (Ei varmistettu)

Kiitos näistä vuosista, Sini! Blogisi on avannut silmiäni vaikka ajattelin että ne olivat jo ihan auki. ;) Kaikkea hyvää elämääsi! Toivottavasti voimme lukea sinua vielä joskus jostakin...

P3r53 (Ei varmistettu)

Sun blogi on ollut kyllä ehdottomasti yksi tunteita herättävimmistä! se on haastanut pohtimaan omaa käsitystä elämästä, avioliitosta ja muistakin suhteista, ja ennen kaikkea ihmisten erilaisuudesta. Tota kuvaakin piti tuijottaa aika kauan - olin nimittäin kuvitellut sut täysin erityyppisen näköiseksi tekstiesi perusteella. Jälleen siis typerä ennakkoluulo, jonka rikoit ;)
Näin uteliaana ihmisenä olen myös äärettömän kiitollinen siitä, että saimme vihdoin tietää kuka oikeesti on puumis. Jee! My life is now complete!
Mitä lopettamiseen tulee: kirjoitathan kirjoja pliis, tai jatka blogia puhtaalta pöydältä.
Kiitos viihdytyksestä!

Pilvinen (Ei varmistettu)

Kiitos blogistasi! Ihan todella! Olen lukenut sitä ensimmäisestä postauksestasi asti ja saanut siitä paljon rohkeutta oman naiseuteni ja seksuaalisuuteni toteuttamiseen.

Toivottavasti elämäsi on ihanaa ja ratsastat onnellisena auringonlaskuun!

Pin (Ei varmistettu)

Kiitos. Jos blogisi saa jatkoa niin täältä löytyy myös lukija. Kaikkea hyvää ja parasta.

dotsdotsjonna
Polka dots

Kiitos fiksusta, ajatuksia herättävästä ja aidosta blogista! Tätä tulee ikävä ja luultavasti menee hetki ennen kuin lakkaan automaatiolla klikkailemasta itseäni tänne :) 

Jonsku- (Ei varmistettu)

Yksi tai korkeintaan kaksi kommenttia aiemmin, mutta nyt on pakko kirjoittaa ja kiittää.

Kirjoitustapasi on sellainen, että todella toivon sinun jatkavan kirjoittamista jossain muodossa. Myös aiheet ovat olleet sellaisia, että minulle ne ovat toimineet jopa terapian tavoin ja olen saanut enemmän voimia omaan elämäntilanteeseeni. Niin, hullultahan tuo kuulostaa, mutta uskon ettemme todellakaan ole kaksin noiden asioitten kanssa painineet, mistä olet niin rohkeasti ja avoimesti kirjoittanut.

Hyvää jatkoa sinulle, nauti elämästäsi 2.0, mutta muista olla hukkaamatta tuota taitoasi kirjoittaa. Toivon todella saavani lukea kirjoituksiasi vielä joskus :)

Give my love to London

Ymmärrän päätöstäsi paremmin kuin hyvin. Toivon sinulle maailman ihaniampia seikkailuja, onnea, valoa ja rakkautta sinä kaunis rohkea nainen! <3

saarah
visual diary

Kiitos tästä blogista ja kaikkea hyvää sulle Sini <3

Aloitteleva puuma -nimimerkillä joskus kirjoitellut :) (Ei varmistettu)

Kiitos Sini! &lt;3. KAIKESTA.

saede1 (Ei varmistettu)

Olen myös seurannut hiljaisena lukijana blogiasi vuosikaudet, kiitos näistä vuosista! Olen todella surullinen lopettamispäätöksestäsi, mutta toivoisin lukevani sinulta lisää joskus jossain muodossa. Kaikkea hyvää sinulle!

Vierailija (Ei varmistettu)

Voi Sini! Kiitos näistä vuosista blogisi parissa. Olen nauttinut fiksun naisen pohdinnoista sydämeni kyllyydestä, elänyt mukanasi elämän käänteissä! Kaikkea hyvää uuteen elämään!

Maarit. (Ei varmistettu)

Kiitos mielenkiintoisesta blogista ja näistä viidestä vuodesta, olen seurannut blogiasi lähes alusta asti. Kaikkea hyvää sinulle jatkossa Sini, toivottavasti palaat vielä bloggaamisen pariin, tätä on ollut ilo lukea.

(Ei varmistettu)

Tästä postauksesta tuli todella hyvä mieli. Vaikka olenkin vasta seurannut blogiasi vuoden, niin se on ollut ehdoton lempparini siitä lähtien. Kaikkea ihanaa ja onnea sinulle tulevaisuuteen!

laurassss (Ei varmistettu)

Blogiasi jää kyllä ikävä! Terävää sanansäilääsi ja elähdyttäviä, hauskoja, kuumottavia, kiihottavia tarinoitasi. Älä lopeta kirjoittamista. Mikä nainen, vau, mikä sisko! Jään niin kaipaamaan &lt;3 Voi ei :"( Olen niin kauan roikkunut mukana. Voi ei :""( Juuri kun niin kiinnostuin kitarapojan sielunelämästä!

Epävarma Milla (Ei varmistettu)

Olen myöskin seurannut blogiasi alusta alkaen, koskaan mitään kommetoimatta, mutta nyt täytyy kyllä sanoa: Kiitos! Kiitos, että olet kirjoittanut ja jakanut ajatuksiasi ja kokemuksiasi, ne ovat ehdottomasti auttaneet minuakin löytämään omaa polkua ja seuraamaan omaa sydäntä.

Syy sille, etten ole aiemmin kommentoinut, vaikka olisi tehnyt mielikin, on se, etten ole uskaltanut! Olen vasta parikymppinen ja omaan niin heikon itsetunnon. Haaveilen kuitenkin oman blogin perustamisesta, mutta en tiedä miten herkkänä pystyisin sivuuttamaan kaikki haukut ja henkilökohtaiset loukkaukset. Pienetkin jutut saattavat jäädä hyvin pitkiksi ajoiksi nakertamaan.

Olet saanut niin paljon kuraa niskaan näiden vuosien aikana omaa henkilökohtaista elämääsi koskien, onko mitään vinkkejä, miten voisin olla varmempi itsestäni ja kirjoituksistani? Tiedostan, että negailijat purkavat vain omaa pahaa oloaan, mutta sisimmässäni alan silti aina epäillä, että heidän sanoissa olisi perää.

(Kovasti tekisi mieli jäädä tätäkin kommenttia hiomaan niin pitkäksi aikaa, että lopulta luopuisin sen julkaisemisesta..)

Suttastiina

Hei Sini!
Sie olet mahtava pakkaus ja sinun postauksiasi on ollut mielenkiintoista lukea. Toivottavasti saat kaiken sen rakkauden ja täyden elämän mitä ikinä jaksatkin vastaanottaa, oli se sitten Marokossa tai jossain muualla. Palaa blogimaailmaan kertoilemaan tekemisistäsi joskus - sitten kun tai jos siltä tuntuu. Me odotellaan.

PS: sulla on tosi kauniit silmät <3

 

Silli (Ei varmistettu)

Kiitos! Olen lukenut blogiasi vuosia, enkä ole tainnut koskaan kommentoida. Osaat kirjoittaa. Kerro sitten, kun aika on, mistä tekstejäsi voi lukea.

Kiitos mielenkiintoisesta blogista!

jermia
Itärajapakolainen

Hei nimikaimani!

Olet niitä harvoja, joiden jutut on jaksaneet kiinnostaa vielä lilystä poistumisen jälkeenkin. Sinun vuoksesi olen palannut tänne kurkkimaan mitä kuuluu. Kaikkea hyvää jatkoon ja ilmoittelehan, jos joskus jatkat kirjoittelua.

Ps. Sinulla on maailman mahtavin huumorintaju :D

Sinkkis (Ei varmistettu)

Kiitos,
kaikista sanoista, joilla olet mua tsempannut
ja kaikista kirjotuksista, jotka on koskettanu, naurattanu tai pistänyt miettimään asioita uudelta kantilta.

Toivon sulle kaikkea hyvää!

-Sade

Vierailija (Ei varmistettu)

Kiitos Sini.

Nyt sitten pitäisi poistaa tämä blogi selaushistorian ykköspaikoilta. Vaikea homma, pakko myöntää. Mutta jos päätät vielä joskus jotain kirjoittaa, ihan sama mistä, niin luen iloiten.

Voi hyvin.

Bea (Ei varmistettu)

Kiitos tästä blogista, joka on avartanut omaa, vähän umpioutunuttakin maailmankuvaani.

Halusit kuulla, miksi tapasi elää on järisyttänyt niin kovasti joidenkin lukijoiden mielenrauhaa. Omasta puolestani voin sanoa, että ne asiat tuppaavat kolahtamaan, jotka liippaavat läheltä omaa elämää. Olen kommentoinut vuosien varrella muutaman kerran, pääasiassa aika kriittisestikin. Olin itse joskus muinoin vastakkaisella puolella tapahtumia kuin sinä, ja ehkä siksi otin jotkut valintasi lähes henkilökohtaisesti.

Missään kohtaa en kuitenkaan ole voinut kritisoida kirjoitustaitojasi tai rehellisyyttäsi. Arvostan ja ihailen rohkeuttasi ja toivon sinulle pelkkää hyvää.

NanaVanilla

Netissä anonyyminä, niinkun missään muuallakaan, ei ole oikeutettua loukata toista. Ihmiset tekee sitä silti. Ymmärrän kyllä pointtisi, että kirjoittamisen ilo on mennyt. Mutta sun blogi on huippu ja toivottavasti jatkat joskus taas bloggaamista! Kaikkea hyvää sulle (ja kitarapojalle). <3

Mju (Ei varmistettu)

Ensimmäinen ja näköjään myös viimeinen kommenttini: kiitos viihdyttävästä sisällöstä ja harmi kun lähdet. Kiitos myös aitoudesta ja asenteesta. Kaikkea hyvää jatkoon!

Emmakko (Ei varmistettu)

Kiitos hienosta blogista, sitä on ollut voimaannuttavaa lukea monen vuoden ajan. On ihan mielettömän hienoa, ettet pyytele anteeksi tai sensuroi aiheita, jotka joillekin tuntuvat aiheuttavan moraalista närästystä.
Ymmärrän, että elämäntilanteen muuttuessa tarve blogata vähenee, mutta jos vaikka jonkun ajan päästä, toisesta tulokulmasta? :)

Susaanna (Ei varmistettu)

Blogisi on ollut minua ravisteleva, ehkäpä ahtaita näkökulmiani avartava lukea: Tällä tavalla voi elää. Tällä tavalla voi ajatella.

Olen saanut siis sinulta paljon pohdittavaa. Blogisi on ollut mm. aiheiltaan, huumoriltaan ja rehellisyydeltään erityislaatuinen enkä ole muihin samankaltaisiin vielä törmännyt, joten toivottavasti jonain päivänä blogin kirjoittaminen innostaisi taas sinua.

Kaikkea hyvää sinulle Sini.

Vierailija (Ei varmistettu)

Ei tuon näköinen susiruma luonnevikainen persläpi muita saakkaan kun omaa etuaan tavoittelevia mokkamunia....haha :D mikä pärstä :D

Hohhoijaa (Ei varmistettu)

Jos ei ole mitään järkevää sanottavaa, kannattaisi olla vain hiljaa. Toivottavasti sulle tuli todella hyvä mieli ja ylpeä olo noin idioottimaisesta kommentista.

Vierailija (Ei varmistettu)

Kiitos Sini!
Alusta asti blogiasi seurasin.
On ollut ilo nähdä, kuinka uskallat elää täyttä, itse valitsemaasi elämää. Myös elämän tuomissa suurissa käänteissä. Kateelliset ja pelkurit huutelevat, eläkööt perässä jos uskaltavat.
Hyvää jatkoa sinulle, iloa ja valoa!
Paula

Mrs Firehill (Ei varmistettu)

Kiitos Sini upeasta blogista ja oih niin upeista verbaalisista kirjoitustaidoistasi. On ollut ilo seurata elämääsi ja kulkuasi tantereella. En ole aina ollut kanssasi samaa mieltä mutten koskaa aiheesta ole kommentoinut vaan seurannut saksanmaalta kiinnostuneena milaisen elämän poluille valintasi ovat sinut johdattaneet.

Toivon sinulle kaikkea hyvää ja vielä parempaa. Ps. Jos vaan jaksat niin laita silloin tällöin tilannepäivitys missä olet ja mitä teet sillä muutoin tuntuu kuin olisi kadottanut tuttavan maailmalle.

Leimuska (Ei varmistettu)

Kiitos voimaannuttavasta blogista. Tätä on tullut luettua lapsen syntymästä lähtien muutamia vuosia. Oli mukava päästä pois välillä vauvan tuoksuisesta maailmasta. Hyvää jatkoa sinulle Sini.

Pages

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.