Rakkaudesta työhön…kö?

Kerran yksi suuri inspiraation lähteeni, jonka motivaatiota hiusalaa kohtaan ihailen suuresti, sanoi, että kannattaa olla valmis yksi suhde riskeeraamaan tämän työnsä eteen, jos oikeasti on valmis tekemään kaikkensa tulevaisuutensa vuoksi.. Entinen mieheni antoi ymmärtää hänen tuoneensa hyvin ylimielisesti asiansa esille ja antoi käsittää hänen ajattelevan hyvin itsekkäästi.. Itse en laittaisi ko. henkilön sanoja itsekkyyden piikkiin vaan suuren rakkauden hiusalaa kohtaan. En enää keksinyt muuta keinoa tuoda exälleni asiaa esille kuin ottamalla esimerkin hänen pojastaan, hän rupesi väittämään ettei työtä ja lasta saa edes verrata samassa lauseessa. Kyseessä ei ollut suoranainen vertaus vaan lähinnä kyseisten asioiden tärkeys kummankin elämässä.. Poika on hyvin tärkeä hänelle, eikä olisi mitään mitä ei tekisi poikansa takia, ja tunnen aivan samoin omaa ammattiani kohtaan. Minusta ei ole väärin olla motivoitunut ja määrätietoinen tulevaisuutta ajatellen.. Unelmia saa, ja pitää olla, mutta…

Onko väärin rakastaa työtään niin paljon, ettei oikeasti olisi mitään mitä ei tekisi työnsä ja ammattinsa takia? Ja onko väärin tehdä työtään muusta syystä kuin rahasta?.. Toki tämän täytyy varmasti olla jokaisella osa syy miksi herätä aamulla ylös sängystä ja lähteä tekemään uutta päivää työmaalle, mutta omasta mielestäni se ei voi eikä saa olla ainoa syy, jos haluaa itsensä elättää ko. ammatilla eläkepäiviin asti. 

Itse teen työtäni rakkaudesta hiusalaa kohtaan, enkä niinkään rahasta. Onhan se kiva saada leipä pöytään, mutta raha on loppupeleissä vain materiaa, eikä sitä saa hautaan mukanaan. Hiukset toki pysyy päässä vielä haudassakin, mutta muistot elävät ikuisesti. 

Onko ihminen siis itsekäs jos rakastaa työtään liikaa ja pitää sitä hyvin tärkeänä? Kysympä vaan…

-A

kauneus hiukset tyo
Kommentit (2)
  1. Vieläkö tämä sun unelmapaikka 😀 :D????

  2. Minun mielipiteeni asiaan on, että työtään ei voi vaan rakastaa niin paljon,että se menee toisen ihmisen rakastamisen edelle. Ja olen kyllä exäsi kanssa samaa mieltä,että lasta ja työtä ei voi vaan verrata samassa lauseessa . Vaikka et verrannut omien sanojesi mukaan niin ei rakkaus omaan lapseen ole verrattavissa työn rakastamiseen.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *