Mitä pakkasin 3 kk ikäiselle vauvalle mukaan 3 kk reissuun:

–       Vaatteita. Koska vauva kasvaa kolmen kuukauden aikana useamman sentin, piti pakata useampaa eri kokoa. Yllättäen näistä parhaimpia ovat hieman suurehkot, kevyet ja mahdollisimman peittävät asut. Luulisi, että vaatteita tarvitsisi suuret määrät, koska meidän Baby on mestari puklailussa, mutta ei. Mukana on tasan 30 asua, joista käytössä on kerrallaan noin 10. Meitsin kaltaisen innokkaan shoppailijan on aina aika ajoin hyvä iskeä tämän tapaisia faktoja tiskiin.

–       Kärryt. Emmaljungamme ovat ihanat, mutta edustavat häpeämättömästi kärryjen maasturiluokkaa. Onneksi olemme komennuksella Saksassa emmekä missään muualla. Kärryhirviömme mahtuvat yllättäen paikallisiin hisseihin ja oviaukkoihin paremmin kuin mitä Suomessa. Ainoa ongelma on metro. Vielä toistaiseksi en ole löytänyt hissiä. Kärrytelijöitä kannustetaan ilmeisesti kävelemään.

–       Kantoreppu. Se on täällä huomattavasti yleisempi kuin mitä Suomessa. Hippiliinaversioita ei näy, mutta kaikki alle yksivuotiaat on pakattu näihin babybondagehärpäkkeisiin.

–       Leikkialustat. Kyllä, kaksi kappaletta. Toinen on Mamas&Papasin pehmustettu versio leluineen (leluvalikoimaa on tuunattu värikkäämpään ja metelöivämpään suuntaan), jolla bebelito tykkää hengata selällään leluja samalla kiduttaen. Toinen on suurehko, tasainen, kolmiulotteisilla lisillä varustettu laitos, jolla vauvamme hoitaa selkälihasten ja ryömimisen treenaamisen. 3 kk ikäinen vauvamme ei toistaiseksi ryömi, vaan raahautuu n. metri/minuutti vauhtia.

IMG_0566.JPG

IMG_0569.jpg

–       Lorukirjat. Allekirjoittaneelta loppuu mykässä seurassa melko nopeasti jutunaiheet. Näistä löytyy monesti päivässä apua tähän umpikujaan.

–       Kylpyöljy. Mikäs sen rentouttavampaa kuin pulahtaa vauvan kanssa kylpyyn. Kylvyn jälkeen molempien iho on pehmeä kuin äidin mieli kolmen vuorokauden valvomisen jälkeen.

–       Harja. Se äitiyspakkauksesta löytyvä. Kasvaa se karsta ulkomaillakin.

–       Kynsisakset. Viittaan edelliseen. Karstan paikalle kynsi.

–       Purulelut. Yksi parhaista pakatuista jutuista. Sopivat sekä tarttumisotteen harjoitteluun että ikenien rapsutukseen. Niistä syntyy veikeä vinkuääni, kun niitä hinkkaa ikeniä vasten. Skviik, skviik ja skviik vaan kaikille.

–       Harsot. Olivat kauniisti viikattuina ja silitettyinä matkalaukussa. Nyt ryppyisinä, pukluisina ympäri kämppää. 

–       Saksankielinen prinsessakirja. Toistaiseksi Mr. Bisnesmän on ollut sen verran kiireinen, etteivät prinsessat ole vielä päässeet kuulluiksi.

–       Kengät. Ihana turhake. Ei 3-6 kk ikäinen vauva tarvitse kenkiä. Sitä paitsi yhdet jäivät pieniksi jo ennen kuin ne ehdittiin saamaan jalkaan. Toisaalta ei kukaan tarvitse korkokenkiäkään, mutta silti niistä saa hyvin viihdyttävän miljoonabisneksen.

–       Aurinkovoide. Tätähän ei saa käyttää vauvalla ainakaan alueilla, jotka menevät suuhun, kuten kädet ja jalkaterät. Yritin itse käyttää kyseistä voidetta, mutta eihän tuollainen SF 50 tökötti mihinkään imeydy.  Siinä sitä oltiin kirjaimellisesti naama valkoisena.

–       Matkasänky. Erinomainen keksintö. Vaikka yöpyisi missä on vauvalla aina peti mukana. Meidän Samsoniten Pop-Up sängyn patja on kovuudessaan kivisarjaa, joten käytämme sen kanssa äitiyspakkauksen makuupussia. Hyvänä puolena on kyseisen sängyn pakattavuus 20 cm kokoiseksi palloksi ja olematon paino.

IMG_0574.JPG

–       Makuupussi. Korvaamaton.

–       Suojalakana. Tällainen löytyy sekä allekirjoittaneen sänkypaikan alta, koska imetyksessä maitoa roiskuu tyypillisesti joka suuntaan vauvan pitäessä taiteellisia pausseja. Toinen vastaava löytyy vauvan patjan alta. Toistaiseksi ollut turha.

–       Peitto. Torkkupeitto ja virallinen peitto. Molemmat kovassa kulutuksessa.

–       Lakanat. Makuupussin vuoksi aluslakanasta tuli turhake. Vauvan pussilakanakin löytyi kämpän perusvarusteista. Hämmentävää.

–       Sukkia. Paras tapa peittää vauvan ihoa kevyesti. Polvisukkamalli on pop.

–       Aurinkohattu. Ehdoton. Käytössä päivittäin. Kiitos vain kummitädille.

–       Pari pipoa. Molemmat väärää sävyä ja silloin kun niitä tarvitsisi, niitä ei löydy. Tehtaalla näihin on puuvillan lisäksi tikattu huono karma.

–       Kestovaippoja + riisipaperia. Jälleen äitiyspakkauksesta hyvä löytö. Vaippavuori jää maltilliseksi ja ekologinen omatunto pikkuisen puhtaammaksi.

–       Vauvan kanssa –kortit. Esikoisen äidille kiva apu. Vinkkejä mitä vauvan kanssa voi ja kannattaa tehdä. Toiselta puolelta löytyy loruja. Niitä ei ole koskaan liikaa.

–       Pari juhlamekkoa. Silitettyinä tietenkin. Bebelito on aina valmiina bileisiin.

–       Sukkahousuja. Koska mukana on pari juhlamekkoa, täytyy kokonaisuus viimeistellä näillä pitsiunelmilla. Mielestäni housuja huomattavasti kätevämmät ja nätimmät. 

IMG_0577.JPG

–       Tyyny. Sellainen vauvojen litteä lätty. Melkein tekisi mieleni pölliä tämä itselleni, koska meitsille varattu tyyny paljastui niskapetturiksi.

–       Peilipingviinilelu. Ryömimismotivaattori. Beibsi on ilmeisesti perinyt äidiltään taipumuksen hengailla peilien äärellä.

–       Nestemäinen Panadol ruiskuineen. Koskaan ei tiedä. Toivotaan, että jää turhaksi.

–       Sinkkivoide ja talkki. Pidetään taipeet kunnossa. Olisi niitä varmaan täältäkin löytynyt, mutta jos nyt ihan varmuudeksi.

 

Tällaiset pakattiin meidän vauvan ”matkalaukkuun”.  Toistaiseksi en ole hoitoalustan lisäksi kaivannut mitään muuta enkä olisi mitään näistä jättänyt kotiin. Meillä tavaran raijaamisen apuna oli Skoda Roomster, joten en ehkä kaikille muille vastaavaa tavarapaljoutta suosittelisi. Toivottavasti joku saa näistä vinkkejä omaa vauvamatkaansa varten.

Suhteet Ystävät ja perhe Matkat Höpsöä

Frankfurt pikavilauksella

IMG_0463.JPG

Ensimmäisenä Frankfurtissa huomaa vehreyden. Sen jälkeen havaitsee puhtauden. Kaikki on valtavan puhdasta. Voisin käytännössä nuolla katulaatoituksen, joka on siistimpi kuin kotimme lattia. Tietenkin on graffiteja, mutta nekin ovat jotenkin siistimpiä kuin Suomessa. Mahtavatkohan paikalliset graffititaiteilijat pukeutua suoriin housuihin ja kravattiin kuten kaikki paikalliset täällä?

Pilvenpiirtäjiä on suurkaupunkityyliin, mutta niiden välissä on söpöjä, vanhanaikaisia kerrostaloja ja jopa omakotitaloja. Seitsemänkymmentäluvun betonihirvityksiä revitään maan tasalle tasaiseen tahtiin ympäri kaupunkia ja paikalle rakennetaan lasipalatseja toisensa perään. Sitten ne lasipalatsit täytetään sijoitusyhtiöillä, pankeilla ja lakitoimistoilla. Jokaisen pilvenpiirtäjän edessä on kimalteleva kyltti, jossa luetellaan näitä Tyyppi&Tyyppi –tomistoja. Luonnollisesti myös Hra Bisnesmän työskentelee tällaisessa lasihökkelissä. Alla kuva ”meidän lasihökkelistämme”.

IMG_0431.JPG

Parasta kyseisessä tornitalossa on sitä vastapäätä sijaitseva jäätelöbaari, jonka laajan kahvi- ja jäätelötarjonnan lisäksi työntekijät osaavat käsitellä asiakkaitaan. Vauvalle kujerreltiin ja äidin asua ja olemusta kehuttiin. Välittömästi päätin näiden kolmen kuukauden aikana käydä syömässä koko paikan tyhjäksi. Beibsipurriainenkin vaikutti onnelliselta päästyään hengailemaan muiden miniatyyri-ihmisten pariin

Puhtauden lisäksi lastenrattaiden omistaja havahtuu nopeasti teiden tasaisuuteen. Normaalisti tasaisuus varmistetaan vetämällä kaikkialle asfalttia, mutta saksalaiset pistävät paremmaksi. Kaikkialla on laatoitusta tai katukivetystä, joka on tasainen kuin buddhalaisen munkin mieli. Ihailtavaa, joskin harmillista, sillä meitsin vauva on tottunut tärisevään kyytiin eikä meinaa millään nukahtaa näillä silotelluilla teillä.

Mutta tosiaan ensimmäinen asia, jonka Frankfurtissa huomaa on sen vihreys. Rakennukset ovat ympäröity puin, pensain ja kukin. Ei ehkä samalla geometrisella leikkaustarkkuudella, mitä näkee belgialaisissa ja ranskalaisissa puistoissa. Puistikot ja pusikot ovat poikkeuksellisia lähinnä runsaudellaan ja kukkaloistollaan. Erityismaininnan luovutan keskustan tuntumassa sijaitsevalle Grüneburgparkille. Se on valtava. Siellä voi helposti käydä 10 kilometrin juoksulenkillä ilman, että täytyy juosta samaa polkua kahdesti. Puiston äärilaidalla on naturalisteille (=nudisteille) varattu alue. Alue hämmensi allekirjoittaneen viatonta mieltä aluksi, mutta on kuitenkin ymmärrettävää, että Saksassa valloillaan oleva konservatiivinen ilmapiiri muodostaa äärimmäisiä vastareaktioita. Yksi teitittelyä täynnä oleva, pitkä työpäivä pitkissä suorissa housuissa 30 asteen lämpötilassa ja minäkin juoksentelisin puistoissa alasti.

IMG_0507.JPG

Paikalliset ovat kovia myös urheilemaan. Teillä viuhahtelee mitä upeimpia urheiluautoja, mutta sitäkin enemmän tiukkoja saksalaisia takalistoja pyöriensä päällä. Frankfurt on työmatkapyöräilyn luvattu maa. Kiiltäviä ja hyvin huolletun näköisiä maantiepyöriä polkevat niin pukumiehet kuin tavalliset työmiehetkin. Frankfurtissa on huomioitu tämä sijoittamalla pyöräteitä kaikkialle ja asentamalla myös pyöräilijöille omat liikennevalonsa. Suomalainen on tottunut ehkä leveämpiin ja erotelluimpiin pyöräteihin, mutta kyllä näitäkin pitkin uskaltaa polkea. Saksalaiset autoilijat tuntuvat huomioivan sekä pyöräilijöitä että jalankulkijoita erinomaisesti. Toisaalta, saksalaiset pyöräilijät ja jalankulkijat seisovat punaisissa valoissa yhtä tunnollisesti kuin suomalaisetkin. Tuli autoja tai ei.

Suomalaisena Saksa on hyvin mielyttävä maa. Kyllä tänne vauvan kanssa kehtaa tulla. Vauvat ovat aina pitäneet nakuilua puhtaasti positiivisena asiana.

Vauva ilmoitti kahvila-aikani tulleen täyteen. Tschüss!

Suhteet Oma elämä Ystävät ja perhe Matkat