Minun timanttini

P1090049.JPG

Olen aina halunnut timanttisormuksen. Haaveilin jo kauan sitten sirosta rivitimanttisormuksesta enkä oikein syttynyt yhden timantin solitaire-sormuksille. Selailin Kultajousen, Timanttisten ja monien muiden verkkokauppojen tarjontaa löytäen toinen toistaan kauniimpia sormuksia. Nyt kun oli tosi kyseessä, ensimmäisenä mielessä oli paljon blogeissa vilahdelleet Lumoavan korut. Lumoavalta löytyykin hiukan erikoisempia sormuksia heidän Bride and Groom-mallistostaan. Löysin sieltä sitten hiukan modernimman, mutta silti yksinkertaisen ja kauniin sormuksen: Lumoavan Lupauksen valkokultaisena, viidellä timantilla. Se oli erilainen, kuin olin aluksi ajatellut, mutta halusin kokeilla sitä. Lisäksi ihastuin Ritva Liisa Pohjalaisen Lumme-sormukseen, joka tosin jo yksinään täytti melkein koko budjetin. Se jäi siis haaveiluasteelle. Myös Sandbergin Kuunsäde-malliston V-11w miellytti silmää, vaikka epäilin solitaire-mallia edelleen. Mies puolestaan ihastui ensimmäiseen ehdottamaani sormukseen, vaikka selaili toki muitakin malleja. Kun mies vakuutti Lumoavan Ukko-sormuksen valkokultaisena olevan juuri hänelle sopiva malli, päätimme etsiä liikkeen, jossa Lumoavan sormuksia olisi myytävänä. En missään nimessä halunnut tilata vihkisormuksia netistä kokeilematta niitä ensin ja hyvä niin…

PicMonkey Collage.jpg

PicMonkey Collage2.jpg

Kuvat: http://www.lumoava.fi/http://www.hopeatukku.fi/ ja http://www.sandberg.fi/

Liikkeen löytäminen ei sitten ollutkaan niin helppoa, kuin kuvittelin. Moni liike myy Lumoavan koruja, mutta vihkisormusmallistoa ei löytynyt läheskään kaikilta. Lumoavan omassa listauksessa meidän kaupungin suunnilla ei ollut yhtäkään liikettä, joka olisi myynyt myös vihkisormusmallistoa ja ihmettelin sitä todella, sillä ei asuta missään pikkukylässä. Laitoin Lumoavalle sähköpostia ja sain nopeasti vastauksen, jossa kerrottiin, että meidän kaupungissa ainakin yksi yksityinen kultasepänliike myy heidän vihkisormuksiaankin. Tottakai sormusnäytteitä olisi saanut tilata mille tahansa Lumoavan korujen jälleenmyyjälle, mutta päätin käydä tarkistamassa mainitun liikkeen. Ja siellähän niitä sormuksia oli! Kaikkia malleja ei ollut valmiina liikkeessä ja jouduinkin tilaamaan miehelleni näytteen Lumoavan Ukko-sormuksesta. Sen luvattiin saapuvan liikkeeseen kahden viikon sisällä. Lumoavan Lupaus-sormusta heillä oli, ja nyt tuleekin se mutta… Sormus oli kaunis, mutta en saanut siitä mitään fiiliksiä. Se oli todella vaatimaton, vaikka siroista sormuksista pidänkin. Katalogikuvassa sormus oli paljon näyttävämpi! Nyt timantitkin näyttivät lähinnä säälittäviltä ja sormuksen kaunis muotoilu ei päässyt oikeuksiinsa ainakaan omassa koossani. Jos olisin ollut etsimässä kihlasormusta, Lupaus olisi ollut täydellinen. Koska oltiin päätetty ostaa vain yhdet, täydellisen kauniit sormukset, halusin jotain näyttävämpää.

Sitten kokeilin sormusta, jonka olin ohittanut kokonaan Lumoavan sivuja selatessani. Se oli Lumoavan Siro. Heti kun laitoin sormuksen nimettömääni, tuli sellainen lumoava fiilis: tämä se on! Tämän minä haluan! Yllätyin itsekin siitä, että se oikealta tuntuva sormus olikin solitaire eikä rivitimanttisormus, mutta se fiilis, joka sormuksesta tuli, oli ylitsepääsemätön. Katalogikuvissa sormus ei pääse ollenkaan oikeuksiinsa ja hämmästyin Siron kauneudesta. Se on nimensä mukaisesti siro, mutta timantti pääsee oikeuksiinsa juuri sormuksen muotoilun ja sirouden takia. Se oli niin täydellinen, että melkein itku pääsi, kun katsoin hintalappua: 1245 euroa. Yli 300 euroa kalliimpi, kuin alunperin miettimäni Lupaus. Kerroin myyjälle, että palataan miehen kanssa katsomaan sormuksia, kun hänenkin miettimänsä malli on saapunut liikkeeseen.

PC130074.JPG

Ja niin tehtiin. Alle viikon kuluttua sain viestin, että sormus on nyt nähtävissä liikkeessä ja käytiinkin heti seuraavana päivänä sovittamassa sormuksia. Olin kertonut miehelle Lupauksen vaatimattomuudesta ja hän oli samaa mieltä, kun näki sormuksen sormessani. Hänen makuunsa myös Lupauksen kivetön versio oli liian vaatimaton ja siro hänelle itselleenkin. Ukkoon hän sen sijaan ihastui, vaikka sekin oli hiukan erinäköinen livenä. Mies päätyi valitsemaan siis Ukon ja se lähti heti tilaukseen ja pienennykseen koon 19 ollessa hänelle aavistuksen liian iso ja koon 18,5 hiukan liian pieni. Sitten mietittiin vielä mun sormusta. Lupaus oli pois laskuista ja kokeilin vielä toista rivitimanttisormusta, Kohinoorin viisitimanttista Fiona-sormusta. Se oli todella kaunis ja edullinen (799 euroa, muistaakseni), mutta se ei saanut aikaan samoja fiiliksiä, kuin Lumoavan Siro. Palasin Siron luokse ja testailin sitä vielä. Se oli vain juuri niin täydellinen, kuin jokin voi olla! Lopuksi päädyttiin valitsemaan se, koska muutamalla satasella ei ole enää väliä, kun valitaan unelmien sormusta. Omaksi kookseni paljastui 16.0 ja laitettiin sormukset tilaukseen. Saatiin hiukan alennusta ja huolimatta miehen sormuksen pienennyksestä ja kaiverruksista, saatiin molemmat sormukset tasan 2000 eurolla. Eurolleen budjetissa! Oltiin molemmat todella tyytyväisiä ja itse vain hihkuin innosta selaten puhelimesta sormuksen kuvia.

Seuraava postaus1.jpg

Kuvat: http://www.kohinoor.fi/ ja http://www.lumoava.fi/

Hiukan yli viikon päästä sormukset olivat noudettavissa ja kaiverruskin oli täydellinen: päivämäärän lisäksi sormuksiin kaiverrettiin double infinity-merkki, jossa on kaksi lukua 8 limittäin vaakatasossa. Monille symboli on varmaan tuttu Kosto-sarjasta, mutta vaikka mekin sitä seuraamme, symboli ei tule sieltä vaan puhtaasti sen merkityksen takia: ääretön kertaa ääretön. Ei haluttu tylsästi nimiämme tai mitään kulunutta fraasia, joten symboli on täydellinen. Siihen ja päivämäärään 4.4.2015 sisältyy kaikki oleellinen.

P1130036.JPG

Pidin sormustani melkein joka ilta ja ihastelin sitä samalla, kun katsottiin meidän lempisarjoja telkkarista. Se oli täydellinen, mutta aavistuksen verran liian iso. Ystäväni, jolle uskouduin salahäistämme ja jota myös kaasoksi kutsutaan, patisti pienentämään sormusta. Ja niin tein! Palasin liikkeeseen ja sormuksen todelliseksi kooksi mitattiin 16+. Päätettiin myyjän kanssa, että pienennytän sormusta kokoon 16- eli noin puolen koon verran. Mulla on pitkät, hoikat sormet, mutta isohkot nivelet, joten pienennetty sormus menee juuri ja juuri (turvotuksen kanssa melkein väkivalloin) nivelen yli, mutta on täydellisen kokoinen kohdallaan – liikkumavaralla tottakai. Nyt vain toivotaan, että sormet eivät turpoa pahasti kesäksi! Isompi koko olisi ollut turhan reilu, joten tämä on hiukan pattitilanne, jos turvotuksia mietitään. Niin tai näin, nyt meillä on täydelliset vihkisormukset, joita en vaihtaisi mihinkään! Tää fiilis on uskomaton ja tekisi mieli vain esitellä sormuksia kaikille ja pitää omaani sormessa koko ajan.

P1110109.JPG

PC130089.JPG

P1130029.JPG

Millaisia kihla- tai vihkisormuksia teillä on? Pihistelittekö hinnoissa vai menittekö asenteella ”hinnalla ei ole väliä”?

Muoti Trendit

Salahäät – miksi ja mitä ne maksavat?

Mainitsin jo ensimmäisessä postauksessa siitä, miten olen aina haaveillut kirkkohäistä tärkeine läheisineen, pitkine mekkoineen ja ihanine muistoineen. Olin miettinyt paikkoja, sormuksia, mekkoa… Aikalailla kaikkea. Kunnes saatiin tämä päähänpisto salahäistä miehen kanssa. Tämä ei ole yhtään sen huonompi vaihtoehto, en vain ennen uskonut tekeväni itse näin. Miten voin salata kaiken omilta vanhemmiltani ja viedä heiltä mahdollisuuden osallistua juhliin? Tai viedä isältäni mahdollisuuden saattaa minut alttarille? Me ajatellaan, että se on ennen kaikkea meidän päivä eikä yksi juhla muiden joukossa. Se on meidän avioliitto, joten juhlatkin voivat olla vain meidän. Voidaan panostaa vain itseemme. Jos joku tästä loukkaantuu niin… antakoon palaa. Sen vielä ymmärrän, mutta suuttumista en. Tässä asiassa ollaan itsekkäitä eikä kyllä kauheasti arvostettaisi sitä, että joku läheinen suuttuisi siitä, että mentiin salaa naimisiin. Kyse ei ole siitä, etteikö välitettäisi lähimmäisistämme vaan siitä, että mennään naimisiin meidän tavalla. Saa nähdä, millaisia ovat läheisten reaktiot!

Olen aina ajatellut, että maistraattihäät ovat lähes ilmaisia. Voi miten väärässä olinkaan! Tietysti riippuu paljon parista, miten paljon haluaa sijoittaa häihinsä, olivat ne sitten isot tai pienet, pidettiin ne kirkossa tai maistraatissa ja ennen kaikkea, haluaako sijoittaa siihen liittyvään materiaan, kuten pukuihin ja sormuksiin. Meille molemmille oli itsestään selvää, että päivästä yritetään tehdä täydellinen ja siihen ollaan valmiita sijoittamaan, realismin rajoissa tottakai.

Ensin mietittiin ns. pakollisia maksuja, kuten vihkimisen hintaa, valokuvausta ja sormuksia. Meillä kun ei ole kihlasormuksia, haluttiin panostaa vihkisormuksiin. Niihin varattiinkin sitten puolet budjetista, koska ne ovat valokuvien lisäksi ainoa konkreettinen muisto, mitä meille päivästä jää. Sitä paitsi, timantit on ikuisia ja ainakin mulla on kallis maku, mutta onneksi pidän kuitenkin siroista sormuksista. Nopean laskutoimituksen jälkeen arvioin kuluiksi yli 3500 euroa ja päätettiin varata budjettiin 4000 euroa. Se on iso raha ja monen mielestä on varmasti naurettavaa sijoittaa niin paljon salahäihin – monethan järjestävät vierashäitäkin halvemmalla!

Jo pelkästään vihkiminen virka-ajan ulkopuolella maistraatin omissa tiloissa tulee maksamaan 200 euroa. Jotenkin se tuntuu turhalta summalta, kun olisihan vihkimisen saanut ilmaiseksikin. Meille on kuitenkin tärkeää päästä vihittäväksi lauantaipäivänä, joten ei auta itkeä.

Sormuksiin meillä meni eniten rahaa ja ne maksoivat pienennyksineen (ja alennusten jälkeen!) 2050 euroa. Sormukset tilattiin suoraan mallistosta, kun satuttiin löytämään täydelliset valmiina. Teettämällä oltaisiin varmasti säästetty jonkin verran, mutta en nähnyt järkeä siinä, että oltaisiin teetetty suorat kopiot jostain jo olemassa olevista sormuksista. Sormuksista teen erillisen postauksen ja voin kertoa, että muutama mutka oli niidenkin kanssa matkassa.

Seuraavaksi suurin menoerä oli valokuvaus. Varattiin vihkimistilaisuuden kuvaus sekä miljööpotretit, joille tulee hintaa pyöreästi 500 euroa ja siihen päälle vielä ylimääräiset kuvatiedostot sekä mahdolliset paperikuviksi teettämiset. Valokuvauksesta en suostu tinkimään, sillä hääkuvia ei voi ottaa uudestaan. Kuvaajavaihtoehtoja oli monta, sillä Suomesta löytyy niin monia taitavia kuvaajia. Yksi oli kuitenkin ylitse muiden, kuten aina.

Myös meidän ulkonäköömme menee rahaan. Miehellä on puku, mutta uusi kauluspaita tarvitaan. Minä ostin polvipituisen, valkoisen häämekon, joka muokataan ompelijalla vielä sopivaksi. Lopullinen hinta tulee jäämään silti alle 300 euron. En halunnut maistraattiin täyspitkää pukua, vaikka niistä kovasti pidänkin. Oma häämekkoni tulee olemaan silti täydellinen mulle, jos visioni vaan toteutuu. Budjetissa oli lisäksi minun kenkäni, laukkuni, ammattilaisen tekemä häämeikki, -kampaus ja rakennekynnet. On varmasti sanomattakin selvää, että budjetti melkein ylittyy. Tai sitten se ihan oikeasti ylittyy, jos laskelmani ovat vähänkin pielessä. Alkuperäiset laskelmat kun ovat muuttuneet hiukan ylöspäin ja monesti.

Lisäksi hääbudjettiin sisällytettiin hääkukat, joihin sisältyy oma kimppuni ja sulhasen viehe. Näihin varasin 100 euroa, mutta suunnittelupalaveri kukkakauppiaan kanssa on vielä pitämättä.

Hääyöhön varattu summa piti aikalailla paikkansa. Siihen menee 300 euroa ja risat päälle. Pakettiin sisältyy perinteinen kuohuoviinitervehdys ja aamiainen huoneeseen tarjoiltuna. Huone on todella kaunis ja aion esitellä senkin, jos vain uskallan paljastaa hiukan tarkemmin asuinpaikkamme. Illallinen kustannetaan erikseen ja sitä en edes ole budjetoinut. Hääyöpaikan vieressä on onneksi hyvä ravintola, mutta pöytäkin pitäisi vielä varata.

Yllätyin todella siitä, miten paljon asioita salahäissäkin on huomioitava ja kuinka paljon ne tulevat kustantamaan! Hiukan saa varmasti laittaa bonusta häätilille, jotta kustannukset saadaan katettua. Vierashäitä varten olisi saanut säästää todella kauan, kun jo nyt menee näin älyttömästi rahaa.

En viitsinyt joka kohtaan mainita erikseen, että postaan aiheista erikseen, mutta sen aion kyllä tehdä. Häämekkoa en varmaan paljasta ennen häitä, mutta kaikki muu onkin vapaata riistaa, koska toivottavasti kukaan ei tiedä, ketkä edes menevät naimisiin. Häämekoista riittää kyllä kirjoitettavaa, koska rakastan niitä ja tiedän aika tarkkaan, mistä pidän. Suosikkijuttujani meidän häistä ovat (sulhasen lisäksi) ehdottomasti sormukset ja mun kengät. Kaikki on tietysti suunnitelmissa täydellistä, toivottavasti myös todellisuudessa.

Millaisia budjetteja teillä on ollut ja millaiset häät ovat olleet kyseessä?

Työ ja raha Raha