Kuulumisia tältä syksyltä

Heippa ihanat! <3

Ja ihanaa isänpäivän iltaa! Oma isäni lähti juuri kotiin, hän oli kylässä täällä luonani ja tilasimme tänne ruokaa Woltilla ja otimme vaan rennosti. Oikein mukava isänpäivän kaava, joka meillä on jo pidempään toistunut.

Ja tästä päivästä löytyi myös aikaa kirjoitella pitkästä aikaa blogia! Ihanaa. Ajattelin tänään kirjoittaa siitä, mitä kaikkea tähän syksyyn on mahtunut, sillä en ole pitkään aikaa kirjoitellut blogin puolelle ihan vain tavallisen elämän kuulumisia. Tässä siis kokoelma tähän syksyyn kuuluneita asioita 🙂

  • Työt ovat pitäneet todella kiireisinä. Sain tuossa jokin aika sitten ylennyksen, mikä on tietysti iloinen asia, mutta se toi myös mukanaan paljon lisää töitä ja vastuuta. Syksy ja ihan erityisesti loka-marraskuu ovat alallani sitä kaikkein kiireisintä aikaa vuodessa, joten töitä on piisannut todella paljon. Jatkuvasti haenkin itse sitä balanssia työn ja vapaa-ajan välillä ja etsin keinoja, joilla palautua työstä mahdollisimman hyvin. Olen ollut siinä jossain vaiheessa aika huono, ja nyt siis etsin toimivia keinoja erottaa työ- ja vapaa-aikaa ja pitää huolta omasta jaksamisesta.
  • Harrastukset – niitä olenkin etsinyt työn rinnalle tänä syksynä. Innostuin toden teolla neulomisesta, vaikka en olisi itsekään ehkä uskonut! Olin neulonut viimeksi peruskoulussa, mutta nyt kun neulominen on korona-aikaan ollut paljon pinnalla ja noussut monen suosikkiharrastukseksi, päätin minäkin kokeilla sitä. Ostin kerran kauppareissulla huvikseni lankaa ja puikot, ja etsin Youtubesta suomenkielisen opetusvideon. Sen avulla syntyivät ensimmäiset villasukat, ja sen jälkeen on syntynyt paljon lisää, niin itselle kuin lähipiirillekin. Tähän mennessä olen neulonut sukkia, lapasia ja pipoja, ja haaveissa on, että neuloisin jonain päivänä vielä villapaidankin. Neulomisen lisäksi olen ottanut itselleni salijäsenyyden ja käynyt muutamia kertoja myös joogassa – ne ovat hyvää vaihtelua istumatyölle. Salilla käymisestä en edelleenkään ihan hirveästi varsinaisesti tykkää, mutta yritän ajatella sen omasta terveydestä ja jaksamisesta huolehtimisena. Sali sattuu myös olemaan ihan lähellä kotiani, joten sinne on helppoa mennä vaikka vain lyhyeksikin aikaa.

  • Lähipiiriimme syntyi vauva, ja hänen kasvuaan ja kehitystään olemme päässeet tänä syksynä seuraamaan lähietäisyydeltä. Noin pienet ihmiset kasvavat ja muuttuvat ihan valtavasti niin kovin lyhyessä ajassa, ja aina hänet tavatessaan hän on oppinut jotain uutta ja näyttää kasvaneen hurjasti! Pienen ihmisen elämässä mukana oleminen sen alkumetreiltä asti on liikuttavaa ja tietysti etuoikeutettuakin. Kyseisen vauvan ristiäisiä vietettiin myös tänä syksynä, joten juhlahumuakin on tähän syksyyn mahtunut, mikä oli tietysti mukavaa! Ihanaa vaihtelua kurjalle koronaelämälle, että tapahtuu myös tällaisia iloisia asioita.

  • Hyvät sarjat ovat liimanneet iltaisin telkkarin eteen. Sanoisin, että sarjojen katselu on eräänlainen harrastukseni – joku voi pitää sitä ajanhukkana ja toinen taas luokittelee sen kulttuuriharrastukseksi – riippuu täysin henkilöstä. Itse näen, että myös hyvien sarjojen katselu ja niihin eläytyminen on yksi hyvä keino unohtaa työasiat. Syksyhän on tv-ohjelmien kulta-aikaa, sillä kivoja sarjoja tulee telkkarin puolelta paljon, ja lisäksi suoratoistopalvelujen puolelta tulee myös seurattua eri ohjelmia. Me katselemme usein sarjoja myös yhdessä miehen kanssa, eli ne ovat myös sellainen meidän yhteinen juttu. Tv:n puolelta olemme tänä syksynä katselleen muun muassa seuraavia sarjoja: Ensitreffit alttarilla, Remppa vai muutto Suomi, Selviytyjät Suomi, Suomen kaunein koti ja Vain elämää. Lisäksi olemme katsoneet Yle Areenasta Karpin kolmatta tuotantokautta ja Kotikadun ykköskautta. Jälkimmäisenä mainittu on muuten niin nostalginen, että oksat pois! Muistan, miten meillä katsottiin kotona joka ikinen torstai kotikatua, ja sarjan katseleminen onkin varsinainen nostalgiatrippi 90-luvulle ja omaan lapsuuteen. Lämmin suositus siis tälle! <3

  • Joulun odotus on myös jo alkanut hiipiä mieleen. Olen viritellyt kotiin ja mökille ensimmäiset jouluvalot, kuunnellut jo pikkuisen joululauluja ja juonut kerran glögiäkin. Ja ostinpas jo vähän joulukoristeita ja ihanan joululehden! Ja mitä lähemmäs joulua mennään, sitä kovemmaksi tämä ”joulutus” kiihtyy. Olen nimittäin sitä mieltä, että tämä vuoden pimein aika on muutoin niin synkkää ja ankeaa, että joulusta saa hyvillä mielin jo ajoissa repiä irti kaiken ilon ja valon. Joten kunhan pahimmat työkiireet helpottavat marraskuun lopussa, alan jo suunnitella joululahjoja ja -kortteja. Ja arvatkaa vain, haaveilenko jo joulukuusesta! Mutta koska me hankimme aina aidon kuusen, tulee se meille vasta vähän ennen jouluaattoa.
  • Pientä kotimaanmatkailuakin on luvassa, kun lähdemme joulukuun alussa muutamaksi päiväksi Pohjanmaalle sukuloimaan. Yövymme myös yhden yön aivan ihanassa Langin kauppahuoneessa, jossa yöpymisestä olen haaveillut jo pidemmän aikaa. Paikassa on ihan meidän näköinen tyyli ja henki, enkä malta odottaa että pääsen aistimaan paikassa joulun tunnelmaa. Jos hyvä tuuri käy, on Pohjanmaalla jo tuossa vaiheessa luntakin!

Toivottavasti teidän syksy on sujunut hyvin tähän asti <3 Ja ihanaa lähestyvää joulukuuta!

-Netta

puheenaiheet oma-elama ajattelin-tanaan
Kommentit (1)
  1. Mukavaa neuloosia, itsekin jouduin sen lumoihin viime syksynä. Ja samoja sarjoja täälläkin on katseltu ja terkkuja myös täältä pohjanmaalta, on täällä jo vähän lunta!
    Kiva lukea pitkästä aikaa sun kuulumisia.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *