Kevät keikkuen tulevi
Ehdin jo maaliskuun lopussa kirjoittaa huhtikuun ja kevään tuloa hehkuttavan postauksen, mutta täytyy sanoa, että vähän hataraa on vielä tähän mennessä ollut tuo kevään saapuminen. Aurinkoisia päiviä ei vielä täällä Helsingissä ole paljonkaan ollut. Onneksi kevättä voi itse tuoda ainakin kodin sisustukseen. Ostin tuollaisen keväisen narsissin, ja kylläpäs tuo keltainen väri osaakin piristää! Jos sisustus on muuten neutraalin värinen, niin pienikin värikäs yksityiskohta voi tehdä todella paljon.
Luulin omistavani yhä joitain pääsiäiskoristeita, mutta ilmeisesti olen vuosien saatossa laittanut ne kiertoon. Ainoa löytämäni pääsiäiskoriste oli tuo alemmassa kuvassa näkyvä pieni lasimuna, jonka olen joskus saanut äidiltäni. No, toki voidaan ylipäätään kyseenalaistaa, onko lainkaan tarpeellista koristella kotia pääsiäisasuun. Vielä minun lapsuudenkodissani pääsiäiseen valmistauduttiin vaihtamalla verhot ja pöytäliinat, kasvattamalla rairuohot ja levittelemällä ympäriinsä erilaisia koristeita, ja ihan niin innokas pääsiäissisustaja en kyllä itse olekaan. Silti tuntuu nyt, että mielelläni laittaisin kotiin ripauksen pääsiäistä ja kevättä. Täytyy katsoa, keksinkö jotain kivaa tuon yhden narsissin seuraksi. Nyt taidetaan muutenkin elää vielä vähän sisustuksen ”välikautta”, koska mieli kaipaa kevättä, mutta auringon paisteen puutteessa olen edelleen poltellut myös kynttilöitä.
Viimeksi, kun esittelin tämän uuden kattokruunumme, puuttui siitä vielä nuo kynttilät. Sopivan kokoisten kynttilöiden löytäminen oli hieman haasteellista, mutta onnistuin kuin onnistuinkin sellaiset viimein löytämään. Mielestäni kruunu näyttää nyt vielä jotenkin arvokkaammalta, kuin ilman kynttilöitä. Vielä hankintalistalla ovat muutamat puuttuvat kristallit.
Kirjoittelin loppuvuodesta asunnonostoprojektistamme. Pidimme alkuvuodesta pientä taukoa asuntojen etsinnästä, mutta nyt olemme taas hieman aktivoituneet asian suhteen. Täytyy kuitenkin sanoa, että sopivan asunnon löytyminen Helsingistä näyttää olevan varsinainen ikuisuusprojekti. Aikaa ja kärsivällisyyttä pitää varata runsaasti, sillä huomioitavia asioita on erittäin paljon ja asunnon suhteen on pakko olla valmis tekemään kompromisseja jossakin seuraavista asioista: hinta, sijainti, koko, varustelu, kunto, julkiset liikenneyhteydet… Katsotaan siis, kuinka kauan tässä menee, ennen kuin sopiva asunto löytyy. Toisaalta, nykyinen asuntomme on kyllä täydellinen (että sikäli ei ole mikään kiire pois tästä), mutta näin suuren vuokran maksaminen ei vain pidemmällä tähtäimellä ole se kaikkein fiksuin juttu. Jatkamme siis asuntonäytöillä ravaamista ja Oikotien kyttäämistä. Pidetään sormet ristissä ja peukut pystyssä, että jossain vaiheessa tärppäisi.
-Netta