Asennekysymys

Kaikki jotka ovat seuranneet Instagram Storyjani tänä talvena, tietävät että olen kovasti kaipaillut lunta tänne pääkaupunkiseudullekin. Ja nyt sitä vihdoin saatiinkin! Jo eilen illalla pyrytti, mutta koko yön oli satanut vielä lisää lunta. Aamulla heräsin lumiauran ääniin ja ilahduin valkoisesta maisemasta.

Lumessa on toki myös omat haittapuolensa – joukkoliikenne ei näillä keleillä toimi ihan tehokkaimmillaan. Tänään töistä tullessa sain odotella bussia lumisateessa sellaiset 20 minuuttia. Bussipysäkille oli kasaantunut sekalainen joukko ihmisiä, ja satuinkin kuulemaan mielenkiintoisen keskustelun. Ilmeisesti toisilleen ennestään tuntemattomat parikymppinen ja nelikymppinen mies alkoivat keskustella, kun bussi kaukana horisontissa vihdoin näkyi tulevaksi.

20-vuotias: ”Sieltähän se vihdoin tulee! Olisi saattanut olla enemmänkin myöhässä tällaisella kelillä.”

40-vuotias: ”Nojoo. Mutta kyllä se vaan vituttaa odotella tällä kelillä bussia. Eikä sää ole mikään syy olla myöhässä.”

20-vuotias: ”Mutta nyt on niin liukasta, että henkilöautotkin matelevat. Hyvä vaan, että ajavat varovasti, tai muuten ollaan itsekin ojassa kohta.”

40-vuotias: ”Joo, mutta kyllä mua silti vituttaa tällä kelillä odotella täällä ulkona 20 minuuttia.”

20-vuotias: ”Noo.. Mulla on kyllä aikaa odotella. Ei ole kiire mihinkään tänään.”

40-vuotias: ”Ei mullakaan ole, mutta vituttaa silti.”

frost-3084758_960_720.jpg

20-vuotias: ”Joo.. Mutta eiköhän HSL tee parhaansa. Ja kyllä se saakin näinä päivinä aika paljon huonoa palautetta. En kyllä haluaisi olla siellä töissä nyt! Mun tuttu on siellä töissä ja se saa  hirveän paljon kuraa niskaan. Ei näille keleille vaan kukaan mitään voi.”

40-vuotias: ”Ymmärrän kyllä mistä huono palaute johtuu.”

20-vuotias: ”Kyllä mä mielummin odotan tässä 20 minuuttia bussia kuin lähden omalla autolla tuonne ajamaan ja löydän vain itseni ojasta.”

Bussi pysähtyy ja ovet aukeavat. Kaksi toisilleen tuntematonta ihmistä siirtyy istumaan eri puolille bussia. Minä jään miettimään, että elämässä voi itse päättää, miten asioihin suhtautuu. Ja se miten niihin suhtautuu, määrittää sen, miten ison mittakaavan nuo asiat saavat.

-Netta

Kuva: Pixabay

suhteet oma-elama ajattelin-tanaan
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.