Asiat, joista en kirjoita
Usein bloggaajana törmää sellaiseen ilmiöön tai ennakko-oletukseen, että kun kerta on ruvennut jakamaan elämäänsä julkisesti blogissa ja Instagramissa, olisivat kaikki elämäni asiat julkisia ja että kirjoitan ihan kaikesta. Tämä tuntuu tietysti itsestäni hassulta oletukselta, koska tiedän itse, miten pieni osa elämästäni täällä blogissa ja muualla somessa on. Tiedän kyllä olevani bloggaajana aika avoin, eli kirjoitain myös henkilökohtaisemmista ja vaikeammistakin aiheista. Mutta se ei todellakaan tarkoita sitä, että läheskään ”kaikki” elämäni osaset olisivat julkisia.
On paljonkin asioita, joista en blogiin kirjoita. On sekä yksittäisiä, irrallisia juttuja että vähän laajempia kokonaisuuksia, jotka ovat osa tarkoitusella ja osa ehkä vähän tarkoituksettomasti rajautuneet blogin ulkopuolelle. Mitä nämä asiat sitten ovat?
Ensinnäkin pyrin aina siihen, että läheiseni saavat tietää kaikista elämäni suuremmista käänteistä ensin minulta henkilökohtaisesti. Siis niin, että kenenkään ei tarvitsisi joutua tilanteeseen, että lukisi esimerkiksi blogistani tai näkisi Instagramistani jonkin minulle henkilökohtaisesti merkittävän asian. Se on mielestäni ihan ehdottoman tärkeää! Vaikka monet asiat nykyään laitetaankin someen ja jaetaan siellä (ja aika pikaisellakin aikataululla), on itselleni tärkeää, että lähipiiri tietää näistä asioista ensin. Mieluiten niin, että kerron tärkeät asiat kasvokkain, ja mikäli siihen ei ole mahdollisuutta, niin sitten puhelimitse.
Tällä tavoin haluan ensinnäkin osoittaa lähipiirilleni, että he ovat minulle tärkeitä, arvokkaita ja haluan heidän aina tietävän tietyt asiat ensin. Saatan olla ehkä vähän vanhanaikainen, mutta mielestäni niin myös kuuluu tehdä. Tietyt asiat vain kuuluu kertoa henkilökohtaisesti, eikä kaikkea voi jakaa ihmisten kanssa vain somen välityksellä. Eli tietyt asiat tulevat blogiin aina niin sanotusti ”viiveellä”, jos ylipäätään tulevat.
Asia, josta en myöskään kovin syvällisesti koskaan ole kirjoittanut blogissa tai Instagramissa, on parisuhde ja perhe. Ystävyydestä olen kirjoittanut yleisellä tasolla melko paljonkin, mutta varsinkaan omasta parisuhteestani en. Ei siksi, että suhteessani eivät olisi asiat hyvin tai ettei parisuhteeni olisi minulle elämäni tärkein suhde – vaan juurikin siksi. Se on jotain niin tärkeää ja arvokasta, etten halua tuoda sitä tuntemattomien ihmisten eteen arvioitavaksi, arvosteltavaksi tai juoruttavaksi. Toki minun blogini lukijat ovat sen verran ihanaa, kultaista ja fiksua porukkaa, ettei sellaista vaaraa varsinaisesti ole, mutta ikävä kyllä netti yleisesti on kuitenkin täynnä ilkeitä ihmisiä. Olen kerran saanut ikävän sähköpostiviestin blogin kautta, enkä todellakaan haluaisi, että esimerkiksi saisin sellaista postia koskien parisuhdettani.
Lisäksi on kyse myös siitä, että mieheni on ihan ”tavallinen tallaaja”, joka ei ole aktiivinen somessa tai muutenkaan varsinaisen kiinnostunut mistään blogijulkisuudesta (vaikka minua toki täysillä bloggaamisessa tukeekin). Se hänelle siis suotakoon – hänen ei todellakaan tarvitse esiintyä blogissani vain, jotta minä saisin lisää kirjoitettavaa. Meille tämä rajanveto on syntynyt oikeastaan ihan sanattomasta sopimuksesta ja se on toiminut aina hyvin. Mies kyllä ottaa tarvittessa minusta kuvia blogiin, auttaa pallottelemaan postausideoita ja muistuttaa esimerkiksi mitä mökkiremontissa on tehty kun siitä kirjoitan. Tämän blogin ”päähenkilö” olen kuitenkin minä ja blogini kertoo minusta ja minun ajatuksistani – ei meidän parisuhteestamme tai miehestäni.
Sitten ovat sellaiset asiat, joista oikeastaan omalla tavallaan haluaisinkin kirjoittaa, ja joista olisi tosi paljon sanottavaa ja pohdittavaa – mutta joista en kuitenkaan voi kirjoittaa. Ne ovat yleensä asioita, jotka koskevat tavalla tai toisella muita ihmisiä. Niiden avaaminen blogissa voisi loukata toista ihmistä tai tuottaa pahaa mieltä, jopa silloin kun kirjoittaisin asiasta täysin minun omasta näkökulmastani. Pyrin siihen, että tekstini eivät loukkaa ketään, eivätkä varsinkaan ketään omaan lähipiiriini kuuluvaa. Olisi todella mielenkiintoista ja itseni kannalta terapeuttista kirjoittaa tietyistä aiheista, mutta valitettavasti en voi sitä tehdä. Joskus aika saattaa muuttaa tilannetta ja tietyistä asioista voi ainakin jostain, ehkä vähän kaukaisemmasta näkökulmasta kirjoittaakin, mutta jotkut sinäänsä hyvät ja erittäin mielenkiintoiset aiheet myös on toisinaan vain pakko jättää kaapin pohjalle pölyttymään hamaan tulevaisuuteen asti, koska se on oikea teko.
On myös aiheita, jotka ovat niin henkilökohtaisia, etten halua tai pysty kirjoittamaan niistä. Vaikka olen kirjoittanut joistain vaikeista ja ikävistä asioista, on myös sellaisia henkilökohtaisia ja kipeitä juttuja, joista ei ole tullut mieleenkään kirjoittaa blogissa. Nekin ovat tosin osa sellaisia, että kuka tietää – ehkä jonain päivänä. Kun aika on oikea. Koska vaikka olen ehdottomasti sitä mieltä, että kaiken ei tarvitse olla julkista, kaikkea ei tarvitse jakaa somessa ja oikeastaan mitään ei tarvitse jakaa jos ei halua, olen ihan ehdottomasti myös avoimen keskustelukulttuurin kannattaja. En usko, että tämä maailma, vanhat rakenteet ja tabut muuttuvat ja murtuvat koskaan, jos joukko rohkeita ihmisiä ei raivaa tietä ja avaa suutaan myös asioista, jotka ovat omalla tavallaan vaikeita, hankalia, ikäviä ja kipeitä. Ja siitä pidänkin täällä Lilyssä, että meillä on myös upeita kampanjoita, joissa käsitellään tärkeitä asioita (kuten #Muhkuramanifesti ja #Onkopakkojaksaa). Toisaalta ymmärrän kyllä ihan 100 % senkin, jos joku EI halua tai pysty avautumaan esimerkiksi omasta uupumuksestaan, koska se on liian kipeä asia.
Ainakin kaikki nämä kaikki edellä mainitut asiat kuuluvat kastiin, joista en blogissa tällä hetkellä kirjoita. Ja sitten on tietysti sellaisia omasta mielestäni ”tylsiä” arkipäiväisiä juttuja, jotka rajautuvat ihan automaattisesti blogista pois – kaupassakäynnit, tavalliset työpäivät, siivoaminen, roskien vienti sun muut. Vaikka sekin on jännä, että tavallaan niistäkin voisi kirjoittaa enemmäkin – yleensähän se ihmisten tuikitavallinen arki ainakin omasta mielestäni on mielenkiintoista luettavaa.
Ihanaa tiistai-iltaa! <3
-Netta
Seuraa blogia: