Uudessa kodissa

Perjantaina maallinen omaisuutemme siirtyi uuteen osoitteeseen. Vähän vielä rempan keskelle, työkalujen ympärille, mutta siirtyipähän silti. Mun piti kesken muuton lähteä juoksemaan Kaija Koon keikalle, ja olin jotenkin aivan lopussa. Totesin mielessäni, että keikka ei olisi voinut kyllä yhtään huonompaan saumaan osua – hirveän remonttipakerruksen jälkeen, kesken muuttohässäkän. Keikka oli kyllä hyvä, mutta en siinä mielentilassa saanut siitä ehkä ihan kaikkea irti. Jälkiviisaana totesin, että olisi ehkä pitänyt luovuttaa lippu jollekin toiselle. Mun pitäisi tässä iässä jo tuntea itseni sen verran hyvin, että mulle ei vaan sovi asiasta toiseen säntäily ja liika tekeminen samaan aikaan. 

Kotiutuminen uuteen kotiin on alkanut niin meillä ihmisillä kuin lemmikeilläkin. Frida-koiralla oli parina ensimmäisenä yönä kova tarve vahtia käytävän ääniä haukkumalla, enkä siksi itse saanut nukuttua kovinkaan hyvin. Nyt Frida tuntuu jo aika paljon rauhoittuneen ja rentoutuneen, ja se vaikuttaa muutenkin kotiutuneen hyvin. Viivi-kissa oli vähän säikky ensimmäisen vuorokauden ajan, mutta sen jälkeen se on tutkinut uteliaana paikkoja, makoillut keittiön lavuaarissa ja kellinyt tyytyväisenä sängyllä. On kyllä kiva, että lemmikeilläkin on nyt enemmän tilaa.

Itse en oikeastaan edes vielä hahmota, että asummekin nyt uudessa kodissa. Ajatukset ovat vieläkin vain remonttihärdellissä, eikä pää ole pysynyt mukana siinä, että nyt oikeasti olemmekin jo muuttaneet tänne. Remonttihan on vielä pikkuisen kesken, mutta kuitenkin sillä mallilla, että varsin hyvin pystymme täällä elelemään. Emme ota nyt mitään stressiä remontin viimeistelystä – se tehdään sitten, kun ehditään ja jaksetaan. Keittiöön tulee joka tapauksessa nyt vedet ja uuni, liesi, astianpesukone ja pyykinpesukone toimivat, joten kaikki on suorastaan loistavasti. Mulla jäi muuten remontin loppuvaiheessa kokonaan eri työvaiheiden kuvaaminen pois, kun mies joutui hoitamaan yksin remonttia ja mä puolestaan pakkasin muuttolaatikoita vanhassa kodissa. Palataan siis remppapostauksiin siis seuraavaksi jossain vaiheessa ennen- ja jälkeen -kuvin.

Tavaroiden purkaminen muuttolaatikoista on tällä hetkellä vähän keskeytynyt, sillä juuri nyt ei ole enää oikein mitään, minne purkaa niitä. Tarvitsemme nimittäin lisää säilytyskalusteita, ainakin jonkin ison lipaston ja pienen vitriinin. Olen käynyt läheisessä antiikkiliikkeessä, etsinyt Tori.fi:stä ja Facebookista, mutta vielä ei ole tärpännyt. Yritän olla stressaamatta tästäkään – kyllä ne sieltä vielä eteen tulevat. Parempi odottaa ja ostaa oikeasti kivat ja hyvät kalusteet sen sijaan, että hutiloisi. Muutamia kivoja yksilöitä olen netissä bongannut, mutta niiden suhteen ongelmana on sitten taas kuljetus – meidän autoon ei mahdu mitään kovinkaan kookasta, eivätkä monetkaan paikat tarjoa kotiinkuljetusta. Vanhoja huonekaluja ei luonnollisestikaan saa osiin. Katsotaan miten tässä käy, mutta kyllä tämäkin asia varmasti vielä ratkeaa parhain päin. Totesin, että jos kerran onnistuimme tässä asuntokuplassa löytämään asunnon, niin varmasti löydämme vielä ne huonekalutkin. Sitä vaan tuppaa olemaan usein niin kovin malttamaton!

Tällä viikolla saamme myös pienen hengähdyksen kaiken remontoimisen ja muuttamisen jälkeen – lähdemme pariksi yöksi Pärnuun kylpylään! Miehellä on yksi työjuttu Tallinnassa, joten päätimme yhdistää samaan reissuun myös pienen miniloman. Olen jo aiemmin kirjoitellut blogissa, että haluaisin päästä kokeilemaan Pärnun Hedon Spata, ja nyt se sitten toteutuu. Luvassa on siis rentoutumista ja akkujen lataamista kylpylässä tämän todella hektisen syksyn jälkeen. Ja tätähän voi kutsua lähimatkailuksikin? Toivottavasti Pärnussa olisi myös vähän joulutunnelmaa, sillä olen jotenkin ihan totaalisesti missannut joulufiiliksen tässä muun hässäkän keskellä. En ole ollenkaan ehtinyt ajatella koko joulua, ja se vähän harmittaa! Mutta ehkäpä asia vielä korjaantuu, onhan tässä onneksi vielä joulukuuta jäljellä. Löysin muuttolaatikoista joulukoristeemme ja niitäkin olen muutaman laittanut esille – tosin huvittaa vähän koristella muuttokaaoksessa oleva koti joulukoristein. Toisaalta, kivempihan se on, että edes yksi tai kaksi nurkkaa näyttää nätiltä, sen sijaan että kaikki olisivat kaaoksessa.

Sellaista tänne kuuluu juuri nyt. Koko ajan tulee valmiimpaa, ja koko ajan kotiudumme paremmin. Ajattelin jossain vaiheessa, että Pärnun matka tulee jotenkin ”huonoon saumaan”, mutta täällä on kuitenkin kaikki jo sen verran hyvällä mallilla, että oikeastaan pieni breikki tässä välissä tekee vain hyvää. Sitten on ehkä taas uutta energiaa alkaa metsästää kalusteita ja valmistautua jouluunkin.

Ihanaa iltaa sinne <3

-Netta