Heinäkuun (ja uuden) alku

Huh, missä kiireessä ja hopussa kesäkuun loppu sujuikaan! Kuten opiskelijat perinteisesti, olen minäkin ollut nyt joka päivä töissä ja samalla yrittänyt iltaisin pakata muuttolaatikoita. Lisäksi minulla on ollut kaason puuhia, koska olemme suunnitelleet lähestyviä polttareita ja häitä. 

Mutta ihan yhtäkkiä tulikin heinäkuun ensimmäinen, eli muuttopäivä. Aamu meni pienessä sähläyksessä, mutta loppupäivä sujuikin sitten erittäin sutjakasti. Tämä muutto oli siitä itselleni erilainen kuin muut, että muuton hoitivat muuttomiehet. Ei siis sitä tuskaisaa tavaroiden raahaamista ja autoilla suhaamista. Todella paljon helpompaa ja rennompaa siis itse muuttopäivänä! Mutta hommaa toki riittää silti, kun eivät nuo muuttolaatikot itse itseään pura, vaan se homma täytyy hoitaa ihan perinteiseen tapaan. 

Uudessa asunnossa on hyvä fiilis. Viides kerros, paljon valoa ja paljon ikkunoita, muutamat pariovetkin löytyy. Läpitalon asunto, jossa on paljon tilaa ja huoneita. Ja ne huoneet, voi pojat kun ne ovat isoja! Olen useamman vuoden asunut todella ahtaasti Helsingin keskustassa, ensin 21 neliömetrin ja sitten 24 neliömetrin asunnossa. Nyt tuntuu oikeastaan todella hämmentävältä asua asunnossa, jossa on niin paljon enemmän tilaa. Todellista luksusta mielestäni!

Saa nähdä kauanko menee aikaa, ennen kuin tunnen olevani lopullisesti kotiutunut tänne. Ainakin fiilikset ovat jo nyt erinomaiset. Välillä huomaan hihkuvani kuin pikkulapsi, kun yritän sisäistää sitä, että todella asun nyt täällä.

Uusi elämänvaihe on alkanut – opiskelijaluukuista on nyt päästy ”oikeaan” kotiin ja yksinelo on vaihtunut avoliittoon. Tuntuu hyvältä, että tällaisia ihania ja hyviä asioita tapahtuu vaihteeksi, olenhan niitä niiiin kovasti odottanut ja otankin ne nyt avosylin vastaan! Ja nyt kun asunto on tilava enkä asu enää yksin, on toiveenani päästä lähitulevaisuudessa totettumaan eräs todella pitkäaikaisen haaveeni: hankkimaan oma koira 🙂 Asia on työn alla ja selvää on, että karvakaveri meille jossain vaiheessa tulee perheeseen, mutta ei kuitenkaan ihan vielä. Ensin täytyy saada tavarat paikoilleen, sisustaa kauniisti, kotiutua, nautiskella ja vähän rentoutuakin uudessa kodissa. 

Muuton jälkeen kaikki tämän lukuvuoden suurimmat pyristykset ovatkin nyt vihdoin ohi, ja toivon että vihdoinkin olisi aikaa myös kunnon rentoutumiselle. Ensimmäinen osa kesälomastani häämöttää jo nurkan takana, enkä voisi kyllä paljon enempää kokea olevani loman tarpeessa, heh! Kaikkea kivaa puuhaa on tiedossa, ja toivottavasti myös rentoa vapaa-aikaa samoin kuin myös enemmän aikaa blogin kirjoittamiselle. Katsotaan, kuinka käy :)

Ihanaa helteistä viikonloppua, murut!

-Netta