Kun some ahdistaa
Meillä oli viikonloppuna mielenkiintoinen keskustelu tuttujeni kanssa. Puhuimme Instagramista ja siinä porukassa minä oli se aktiivisin Instan käyttäjä, kun sitten taas kaksi muuta olivat ”vähemmän aktiivisia”. He hieman ihmettelivät sitä, miksi joku haluaisi jakaa elämäänsä somessa, mutta eritoten he olivat sitä mieltä, etteivät itse jaksa tai viitsi käyttää Instagramia siksi, että se aiheuttaa tietynlaisia ahdistuksen tunteita. He totesivat, että se aiheuttaa heissä eritoten kateuden tunteita, kun näkee kuvavirrassa kuvia ihmisistä, jotka jatkuvasti shoppailevat, asuvat toinen toistaan upeammissa asunnoissa ja matkustavat vähän väliä maailman ympäri.
Mä olen aikaisemminkin kirjoitellut aika paljon somesta ja Instasta sekä joskus muulloinkin jo somen aiheuttamasta kateuden tunteesta. Luulen, että nämä asiat on nykypäivänä juttuja, jotka meistä jokainen kohtaa ja joihin meidän jokaisen täytyy muodostaa oma kanta ja toimintamalli. Mä tunnistan kyllä myös tuon tunteen, että some voi aiheuttaa ahdistusta ja kateuttakin. Mutta mä tunnistan sen nimenomaan menneisyydestäni, en enää nykyhetkestä. Nykyään esimerkiksi Instagramin käyttö antaa mulle vain ja ainostaan iloa ja inspiraatiota.
Mun lääke näihin pulmiin on ollut se, että olen seulonut tosi paljon sitä, keitä ja millaisia tilejä itse seuraan. Mulle aiheutti someähkyn ja ahdistuksen aikoinaan se, kun seurasin paljon sellaisia tilejä, joiden sisältö oli valovuosien päässä mun omasta elämästä. Joissa ihan oikeasti ostettiin joka ikinen päivä uusia merkkilaukkuja, tehtiin jatkuvasti jotain ylimaallisen ihmeellistä ja matkustettiin 11 kuukautta vuodesta. Aloin pikkuhiljaa tajuta, että tällaisten kuvien näkeminen päivittäin alkoi aiheuttaa itselleni vääristyneitä ajatuksia siitä, millaista mun oman elämän kuuluisi tai pitäisi olla, tai millaista ”kaikilla muilla” oli (vaikka ei tietenkään edes ollut). Tai millaista mun elämä ainakin voisi olla, mutta se ei ollut.
Onneksi tajusin pysähtyä miettimään ja ottamaan järjen käteen. Vaikka jokin sometili olisi kaunis ja kiva, mutta jos se aiheuttaa enemmän negatiivisia kuin positiivisia tunteita, kannattaa sen seuraaminen todellakin lopettaa. Ja niinpä mä jossain vaiheessa karsin rajulla kädellä kaikki sellaiset tilit pois niin Instagramistani kuin blogilistaltanikin. Sellaiset, jotka aiheuttivat ihan turhia mielihaluja, alemmuuskomplekseja ja vääristyneitä käsityksiä. Sen sijaan aloin seuraamaan tilejä, joiden ylläpitäjien elämä ja kuvavirta oli lähempänä omaani. Sellaisia, joista sain ihan aidosti oikeita ja minulle toteutettavissa olevia vinkkejä niin sisustuksen, pukeutumisen kuin vapaa-ajankin saralla. Sellaisia, joiden näkemisestä tulee aidosti hyvä olo ja joissa elämä on sellaista sopivan ”tavallista” minun makuuni, vaikka toki niitä tähtihetkiä ja ilonaiheita niissäkin esitellään ja saakin olla.
On tosi tärkeää myös muistaa aina somessa pörrätessään yksi asia: loppupeleissä some näyttää niin vähän ja kätkee taakseen niin paljon. Kauneimpienkin kuvien lataajat ovat kokeneet menetyksiä, eroja, suruja ja vaikka mitä. Ja ehkäpä he juurikin siksikin haluavat jakaa somessa kauneutta. Mutta jokaisen pitää itse valita, minkälaisen kauneuden näkeminen tekee itselle hyvän fiiliksen ja minkälaisen ei.
Ja mitä tulee somen aiheuttamiin kateuden tunteisiin – ne ovat mielestäni inhimillisiä ja niitä kokevat varmaan ihan kaikki joskus. Mutta niihin ei kannata todellakaan jäädä rypemään. Mä olen jo aiemmin kirjoittanut, että mun mielestä kateus on hyvä kompassi tai polttoaine. Kateus kertoo jotain siitä, mitä itse haluaisi elämäänsä lisää, joten kateutta kannattaa todellakin kuunnella. Sen sijaan, että jäisi piehtaroimaan kateuden tunteeseen, kannattaa ottaa härkää sarvista ja alkaa muokkaamaan omaa elämää siihen suuntaan, mihin haluaa sen kehittyvän.
Onko ruudun siellä puolella muita, joille some on aiheuttanut ahdistusta? Mitkä ovat teidän vinkkinne asian suhteen?
-Netta (instagram: @nettafrancesca)
Postauksen kuvat: pexels.com
Lue lisää aiheesta:
En naureskele vanhoille Instagram-kuvilleni
Bloggaamiseen liittyvät ennakkoluulot