Kuulumisia juuri nyt

Mies katsoo jääkiekkoa olohuoneen puolella, joten linnoittauduin itse makuuhuoneeseen tietokoneen (ja kissan) kanssa. Olen ehkä ainoa ihminen Suomessa, jota ei kiinnosta jääkiekko. Ei ole koskaan kiinnostanut, eikä kiinnosta edelleenkään. Edellisen kerran olen katsonut jääkiekko-ottelun silloin, kun Suomi viimeksi voitti maailmanmestaruuden. Ehkäpä tänäänkin hiivin sitten ihan ottelun viime hetkillä miehen seuraksi jos vaikuttaa siltä että Suomi voittaa, jotta mies voi jakaa hetken jonkun kanssa.

Mun ei pitänyt tänään kirjoitella mitään, mutta tässä mä nyt kuitenkin olen, blogin tekstikentän äärellä. Koska kirjoittaminen vain aina kutsuu mua luokseen. Olen viime aikoina myös aloitellut yhtä omaa kirjoitusprojektia, katsotaan pääseekö se koskaan maaliin asti. Mutta ei silläkään varsinaisesti ole edes niin hirveää väliä – tärkeintä on se matka. Se, että nautin kirjoittamisesta. Kirjoitin vähän aikaa sitten myös pitkästä aikaa kirjeen, ja se oli myös tosi kivaa. Tosin, en ollut aikapäiviin kirjoittanut kirjettä kynän kanssa kirjoituspaperille, ja käsialani näytti lähinnä harakanvarpailta ja käteni väsyi kirjoittaessani kuusisivuista kirjettä. Harjoituksen puutetta selvästi!

Olimme viikonloppuna mökillä. Tein ehkä liikaa kaikenlaisia pihahommia, ja sekä kroppani että mieleni tuntuvat juuri nyt oikeastaan vähän väsyneiltä. Ajoin koko tonttimme nurmikon, ja se oli hieman kostea sekä todella pitkäksi kasvanut, joten homma tuntui aika raskaalta. Lisäksi tein hommia kasvimaalla, kylvin uutta nurmikkoa, levitin mansikkakankaan, istutin pensasmustikan, kitkin rikkaruohoja ja levitin kompostimultaa kasveille. Kaikki tämä siis yhden päivän aikana. Illalla totesin mielessäni, että pitäisi opetella mökilläkin välillä hölläämään. Puutarhassa hommaa riittää kyllä aina, joten vähemmän kerralla riittää kyllä – piha ei kuitenkaan koskaan tule ”valmiiksi”. Homma vain menee niin, että olen niin hirveän innoissani kaikista puutarhatöistä, ja niitä on paljon. Joten silloin kun mökillä olemme, tulee sykittyä hirveään tahtiin ja tehtyä paljon kaikkea, koska tietää että aikaa on rajallisesti. Mutta sekin on fakta, että myös kivatkin hommat voivat väsyttää. Ja kun arki on kiireistä ja hektistä, niin viikonloppuisin pitäisi oikeasti muistaa myös ihan vain levätä. Lukea kirjaa, käydä rauhallisella kävelyllä koiran kanssa, katsoa elokuvaa tai kuunnella podcastia. Mutta tässä elämäntilanteessa se helposti unohtuu.

Mökin saunaprojekti on nyt siinä vaiheessa, että rakennuslupahakemuksemme on lähetetty sisään ja nyt vain odottelemme, hyväksytäänkö se sellaisenaan. Jotta vaan ei aika kävisi pitkäksi, on mies aloittanut mökin julkisivun remontoinnin. Isäni on myös ollut parina viikonloppuna auttamassa hommassa, ja mökin eteläpuolen laudoitus on nyt uusittu. Vielä puuttuvat pystyrimat ja maalaus, niin eteläpuoli on kokonaan uusittu. Länsipuoleinen seinä maalataan myös uudestaan, mutta pohjois- ja itäpuoleiset seinät ovat sen verran hyvässä kunnossa, ettei niillä välttämättä tarvitse tehdä mitään.

Ajatukseni alkavat nyt kääntyä kohti ensimmäistä lomarupeamaa, joka alkaa ensi viikon torstaina ja kestää seuraavan viikon loppuun. Ensi viikon lauantaina lähdemme Italiaan sukulaisen synttärireissulle ja olemme reissussa viikon ajan. En ole viiteen vuoteen käynyt Ruotsia ja Baltiaa kauempana, joten itselleni tämä on aika spesiaalia. Muutenkaan ei ole hirveän paljon matkustellut, enkä ole siis koskaan aikaisemmin käynyt Italiassakaan. Kovasti siis alan jo odottelemaan reissua! Aluksi minulla oli jotenkin huono omatunto ja ikävä fiilis, koska kesäkuussa meillä on tiedossa kaksikin eri lentomatkaa. Mutta nyt olen päättänyt unohtaa negistelyn ja keskittyä nauttimaan näistä reissuista – itselleni matkailu on kuitenkin aikamoisen harvinaista herkkua. Reissut nyt tulevat joka tapauksessa, joten ketään ei hyödytä, jos minä en niistä iloitse ja nauti. Aion myös toki maksaa lennoista päästöhyvitykset, ja tällä hetkellä onkin selvittelyn alla, mikä olisi järkevin tapa tehdä se. Laitan asiasta mahdollisesti blogiin postausta myöhemmin tulemaan. Jos siellä on joku, joka tietää, mikä on järkevin/kätevin tapa maksaa lentojen päästöhyvitykset silloin kun lennot on jo ostettu, saa laittaa vinkkejä tulemaan!

Mulla on pidempään jo ollut olo, että olen loman tarpeessa. Joten nyt on kyllä aivan ihanaa, kun se loma sieltä tulee (tosin vähän monessa osassa tänä kesänä, mutta silti!). On ollut pitkä ja monivaiheinen syksy ja talvi. Työelämän puolellakin moni juttu mietityttää ja pohdin mitä tulevaisuudessa. Huomaan myös, että olen huomaamattani ottanut blogista ja somesta ehkä vähän stressiä tässä kevään aikana. Olen halunnut mennä eteenpäin ja jotenkin ”uudelle tasolle”, mutta tajuan, että se vaatii nykyään aivan hirveästi. Siksi aion nyt kesän aikana ottaa löysemmin rantein ja höllätä. Se saattaa näkyä vähän harventuneena postaustahtina, tai sitten ei. En tiedä, koska en aio suunnitella mitään tai stressata.

Sellaisia kuulumisia täällä juuri nyt. Mitä teille kuuluu, ihanat? <3

-Netta