Muumifani Muumikahvilassa

Viime syksynä alkoi kuulua uutisia, että Suomeen on syntymässä uusi kahvilakonsepti – Mumin Kaffe. Kahvilassa olisi Muumi-teema ja se olisi suunnattu erityisesti lapsiperheille. Kiinnostuin uutisesta heti, sillä olen aina ollut sydämeltäni valtaisa Muumi-fani. Kotoani löytyy lähemmäs 30 muumimukia sekä lisäksi kannuja, kulhoja ja lautasia. Muumi-dvd:t ovat myös siistissä järjestyssä kaapissa ja tälläkin hetkellä meillä nukutaan muumilakanoissa. Voisin kuitenkin hyvin elää ilman kaikkea Muumi-tavaraa, minulle Muumeissa on tärkeintä niiden ihanat tarinat ja sydämelliset elämänopit.

Oli kuitenkin selvää, että uudessa Muumi-kahvilassa haluaisin päästä käymään. Innostuin vain lisää, kun kuulin, että ensimmäinen Muumi-kahvila avattaisiin Kruununhakaan Liisankadulle, entistä kotitaloani vastapäätä! Kruununhaka on itselleni rakasta aluetta, joten mielestäni se oli paras mahdollinen paikka Muumi-kahvilalle. Niinpä kysäisin joululomalla kummipoikani äidiltä, josko kävisimme yhdessä testaamassa uuden Mumin Kaffen, ja joulunpyhien jälkeen suunnistimmekin kohti Liisankatua.

Mumin kaffe sijaitsee tilassa, jossa oli ennen Siwa. Olipa hassua, että tilassa, josta olen aikoinaan käynyt ostamassa ruokaa, voikin nyt kahvitella Muumien seurassa. Tilasta oli kyllä saatu yllättävänkin avoin ja tilavan tuntuinen. Oli hauskaa, että Siwan aikainen vanha laattalattia oli jätetty paikalleen, se toi mukavaa rosoisuutta tilaan. Sisustuksessa oli muutenkin hienosti yhdistelty kaikenlaista – uutta ja vanhaa, designia ja tavistuotteita. Muumit olivat esillä muun muassa tauluissa, Muumin muotoisina lamppuina, ikkunatarroissa sekä muutamissa pehmoleluissa ympäri kahvilaa. Sillälailla sopivassa määrin, ettei kenellekään pääse tulemaan Muumi-ähkyä.

Kahvilassa on panostettu paljon sisustukseen ja miljööseen, ja ne hurmasivatkin tämän Muumi-fanin heti. Mutta koska kahvilakokemus on muutakin kuin kaunis ympäristö, täytyy sanoa muutama sana kahvilan tarjoiluista, ovathan ne vähintään puolet kahvilakokemuksesta. Olimme ystäväni kanssa vähän hämmentyneitä siitä, että kahvilan kahvit valmistettiin Nespresso-koneella. Minulla on kotona Nespresso-kone ja valmistan sillä kahvini joka päivä; siinä ei siis varsinaisesti ole mitään vikaa. Mutta kun saavun kahvilaan ja maksan latestani 4,5 euroa, toivon sen olevan jotain muuta kuin se, mitä juon joka päivä kotona. Toivoisin, että se olisi mieluiten paikan päällä pavuista jauhettua, kahvakoneella valmistettua ja itse vaahdotettuun maitoon tehtyä. Helsingissä toimii monia upeita pienpaahtimoita, joten parhaassa tapauksessa pavut olisivat vieläpä joltain paikalliselta toimijalta. Nämä asiat nostaisivat kahvikokemuksen Mumin Kaffessa aivan uudelle tasolle.

Mitä tulee syötäviin, oli Mumin Kaffe panostanut lähinnä eri tyyppisiin makeisiin kahvileipiin. Löytyi berliininmunkkia, korvapuustia, viineriä ja muuta pullaa. Itse en ole niinkään makean ystävä, vaan haluan aina kahvini kaveriksi jotain suolaista syötävää. Tässä suhteessa jouduin pettymään Mumin Kaffen tarjontaan: suolaisten syötävien vitriini ammotti tyhjyyttään ja tarjolla oli vain karjalanpiirakkaa, yhtä suolaista piirakkaa ja muoviin pakattuja sämpylöitä. Päädyin ottamaan sämpylän, ja pöydässä selvisikin, että se oli pakattu muoviin jo ihan muualla – sitä ei oltu edes valmistettu Mumin Kaffessa.

Ystäväni kanssa pohdimme, mistä mahtaa johtua tämä kahvilatuotteisiin alipanostaminen. Vaikka kahvilalla on upea teema, joka sinäänsä kantaa pitkälle, ei se kuitenkaan niin pitkälle kanna, että kahvilakokemuksessa montaa kertaa haluaisi tinkiä niistä itse syömisistä ja juomisista. Kahvila-ala on kasvanut Helsingissä viime vuosina hurjasti ja itse Kruununhakaankin on ilmestynyt puolisen kymmentä uutta kahvilaa parin vuoden sisään. Toivottavasti Muumi-kahvila vasta sisäänajaa tuotteita ja panostaa jatkossa enemmän myös itse kahvielämykseen.

Täytyy kuitenkin palata vielä kahvilan hyviin puoliin – lapset siellä oli huomioitu ihanasti. Kummipoikani oli aivan haltioissaan kahvilan keinuista, eikä olisi halunnut millään lähteä kotiin niiden luota. Myös puolapuut vaikuttivat suosituilta lasten keskuudessa, samoin kuin säkkituolit. Muutamissa pöydissä oli syöttötuolin korvikkeena vauvakeinu, ihana idea!

Muumifania miellytti myös se, että kaikki tarjottavat tarjoiltiin tietysti Muumi-astioista. Pöytämme näytti suloiselta, kun siinä oli erivärisiä ja erilaisia Muumi-astioita.

Muumikahvilasta jäi itselleni hieman ristiriitaiset fiilikset. Paikan tunnelma ja sisustus olivat mielestäni erittäin onnistuneita, mutta tarjoilupuolella olisi vielä petrattavaa. Ystäväni kanssa totesimme myös, että paikan akustiikka ei ole paras mahdollinen – suuri määrä lapsia melko pienehkössä tilassa sai äänet kaikumaan ja välillä vieruskaveria oli vaikea kuulla. Tähän asiaan kannattaisi vaikuttaa esimerkiksi mattojen, verhojen ja akustiikkalevyjen muodossa. Ylipäätään en liene itse sikäli kahvilan kohderyhmää, että minulla ei ole omia lapsia, enkä tiedä tulisinko paikalle jonkun lapsettoman kaverini kanssa. Suurin osa asiakkaista oli perheitä, mutta oli kyllä myös paikalla myös jonkin verran Muumien perässä tulleita turisteja.

Mielenkiintoista on kuitenkin seurata, mihin suuntaan Mumin Kaffe lähtee itseään kehittämään. Uusia kahviloita ollaan avaamassa kevään aikana lisääkin, ja varmasti käymme kummipojan kanssa katsastamassa vielä jonkun toisen. Onko kukaan teistä käynyt Mumin Kaffessa?

-Netta