Uusi vuosi, uudet kujeet

Loppuvuosi meni kamalassa hullunmyllyssä, ja ennen kuin huomasinkaan, oli vuosi jo ehtinyt vaihtua. Nyt täytyykin opetella lukujen 2014 sijaan kirjoittamaan 2015. Pieni ja mitätön muutos, johon kuitenkin liittyy monilla ihmisillä niin paljon symboliikkaa.

large_7.jpg

 

Itsellänikin on ollut yleensä tapana tehdä pieni vuosikatsaus. Mitä jäi käteen kuluneesta vuodesta? Mitä hyvää, mitä huonoa? Jos mietin vuotta 2014, niin ihan ensimmäisenä tekee mieli huokaista. Oli niin uskomattoman kiire kokoajan! Alkuvuoden pakersin kandin parissa ja raportoin siitä jatkuvasti ohjaajalleni (hänen käskystään). Aikataulu oli melko tiukka ja kyllä siinä muutama kyynelkin tuli vuodatettua, jotta sain kuin sainkin työni palautettua aikataulussa. Muutenkin kursseja oli aika kiitettävästi. Kesällä minulla oli lomaa tasan yksi viikko, ja koko kesän minua pitivätkin siis kiireisenä puolestaan työni. Syksy jatkui hektisenä, kun aloitin uuden opintokokonaisuuden, jota monet kuvailevat koko yliopisto-opintojensa vaativimmaksi & raskaimmaksi. Se sisälsi myös harjoittelun, joka kävi kyllä täysin kokopäivätyöstä. Kuitenkin kaiken tämän lisänä olen kokoajan käynyt viikoittain töissä n. 15-20 h. Ei siis ihme, että taaksepäin katsoessa vuosi tuntuu ollen todella hektinen ja lähinnä työn- ja opiskeluntäyteinen.

 

large_8.jpg

 

Mutta onneksi myös hyviä hetkiä mahtuu paljon mukaan! Kesälomaa minulla oli vain viikko, mutta vietin sen mitä parhaimmalla tavalla; kuuden ystävän kanssa omassa villassa Kroatian Splitissä! Reissu oli mahtava, rentouttava ja ikimuistoinen. Pahimpien kandikiireiden keskellä puolestaan olimme ystäväni kanssa Kylpylä Flamingon k-20 -puolella kylpemässä ja rentoutumassa. Ihana päivä, kuin pieni miniloma! Syksyllä kävimme erään ystäväni kanssa Tallinnassa ja yövyimme aivan ihanassa hotellissa, jossa oli maailman paras palvelu. Tämäkin loma oli rentoutumista parhaimmillaan. Toisen ystävän kanssa osallistuimme vuosijuhlille ja hänen kampaajaäitinsä laittoi meille ihanat kampaukset, oli mukavaa olla kerrankin kunnolla laitettuna! Loppuvuoden kohokohtia olivat ehdottomasti se, että täytin 25 vuotta  (ei ikäkriisiä havaittavissa) ja lisäksi valmistuin vihdoin virallisesti kandiksi.

large_10.jpg

Mitä sitten toivon vuodelta 2015? 

Opiskelujen suhteen ei tälle vuodelle oli mitään suurensuurta tavoitetta, koska kandi on nyt tehty enkä ole vielä tekemässä gradua. Hyvää opiskelumenestystä ja mielenkiintoisia luentoja nyt toivon toki, luonnollisestikin! Enemmän haaveet tulevalle vuodelle liittyvätkin vapaa-aikaan; toivon että sitä saisi jostain räävittyä vähän lisää. Enemmän aikaa tehdä niitä itselle mieluisia asioita, niitä joista olenkin jo aiemmin kirjoitellut. Tavoitteena olisi siis saada opiskelut ja työt sovitettua yhteen mahdollisimman hyvin ja sujuvasti, niin että tarvitsisi stressata vähemmän ja voisi nauttia enemmän elämästä.

Lisäksi toivon vähintäänkin yhtä tai kahta ulkomaanreissua (matkakassan kasvattaminen aloitettu jo!), mukavia hetkiä ystävien ja perheen kanssa (ja selkeyttä muutamiin ihmissuhteisiin), sekä tietysti rakkautta. Oikeastaan tosi samanlaisia asioita, joita olenkin jo monena vuonna toivonut. Ne ovat osittain toteutuneetkin ja osittain taas eivät, katsotaan miten käy tänä vuonna! Mitään ihmeellisempiä lupauksia minulla ei ole uutenavuotena tapana tehdä, mielestäni itselleen voi luvata asioita koska vain, eikä vain kerran vuodessa 🙂

Ihanaa alkanutta vuotta!

-Nettanen

Suhteet Oma elämä Mieli Ajattelin tänään

Voimaa valokuvista

Huh haipakkaa! Kiire harjoittelussa jatkuu, ja se heijastuu kyllä muuhunkin elämään. Liikunta on valitettavasti jäänyt kovin vähälle, samoin meditaatiot ja mindfullnessit. Olen pyrkinyt piristämään itseäni muun muassa hyvällä ruualla ja kynttilöillä, kaverien seurallakin sen ajan puitteissa, mitä harjoittelulta jää aikaa. 

Yksi aika arkinen keino itsensä piristämiseen ja hymyn nostamiseen huulille on omien havaintojeni mukaan valokuvien selailu. Varsinkin nykypäivänä kuvia tulee napsittua melko usein, ja joskus voi helposti unohtaa, mitä onkaan tullut kuvailtua. Minulla on välillä tapana päättää päivä sängyssä ennen nukkumaanmenoa siten, että katselen puhelimestani valokuvia. Mielestäni puhelimeni valokuvakansio on eräällä tapaa tiivistelmä elämästäni, erityisesti hauskoista asioista. Niinpä, kun näitä kuvia katselee ennen nukahtamistaan, voisi ainakin olettaa näkevänsä kivoja unia 🙂 Toisaalta ottamistaan kuvista saa myös hyviä vinkkejä oman ”Do more of what makes you happy” -listansa laatimiseen; ottamissaan kuvissa kun yleensä esiintyy niitä juttuja, joista itse eniten pitää, kun ne on nähnyt valokuvaamisen arvoiseksi.

Päätinkin näin supersynkän tiistain kunniaksi kaivella omasta puhelimestani kuvia, jotka tuovat hymyn huulelle, ja joiden aiheet todellakin kuuluvat minun onnea tuovien asioiden listalleni.

Eläimet. Eihän niiden seurassa voi olla tulematta hyvälle tuulelle! Ne ovat niin uskomattoman aitoja, hyväntuulisia, hölmöjä ja söpöjä aina, että väkisin niiden näkeminen niin livenä kuin kuvissakin saa suupielet nousemaan ylöspäin. Lemmikkejä löytyy sekä itseltä että kaveripiiristä, joten eläinterapiasta pääsee onneksi nauttimaan usein, ja mikäs sen parempaa olisikaan!

2014-10-14_19.50.29.jpg

 

vilma_0.jpg

 

viivi.jpg

 

Luonto. Jotain mitä arvostan paljon enemmän nyt vähän vanhempana ja kenties myös siksi, että asun kaupungin keskustassa, jossa luontoon pääseminen ei ole minulle jokapäiväistä herkkua. Kun pääsee metsän keskelle hiljaisuuteen, huomaa aivan uudella tavalla äänet, värit ja tuoksut. Todellakin voisin sanoa vanhan kliseen, että ”sielu lepää”, kun metsässä tai muualla luonnossa aikaansa viettää, todellakin pitävän paikkaansa!

luonto1.jpg

 

luonto2.jpg

 

Hyvä ruoka. Ei ihme, että ikivanha mainosslogan ”hyvä ruoka, parempi mieli” elää edelleen ihmisten suussa, niiiiiin tottahan se on! En harrasta diettejä, koska tiedän etteivät ne sopisi minulle. Tulisin vain ja ainoastaan kiukkuiseksi, jos minulta vietäisiin tämäkin nautinto elämästä pois!

ruoka1.jpg

ruoka2.jpg

ruoka3.jpg

Höpsöily. Viimeisempänä, muttei todellakaan vähäisimpänä tällä listalla tänään on kaikki sellainen epämääräinen höpsöily, hölmöily, hauskanpito, puuhastelu jne, mikä tekee iloiseksi ja tuottaa hyvää mieltä. Oli se sitten mitä tahansa. Se on esimerkiksi askartelemista, leikkimistä, pelaamista, selfieiden ottamista, nauramista, pelleilemistä.. Ehkä mitään suurta, mutta kaikkea kivaa mikä irroittaa hetkeksi arkisesta suorittamisesta. Tässä kirjoittaessani tajusin, kuinka älyttömän tärkeää juurikin tämä juttu on, ja kuinka sitä täytyy ehdottomasti tehdä lisää!

hopsoily1_0.jpg

 

hopsoily2.jpg

hopsoily3.jpg

hopsoily6.jpg

hopsoily7.jpg

 

Vaikka olinkin kotiin päästessäni väsynyt ja vähän alamaissa, niin näiden kuvien katseleminen ja niiden herättämien muistojen muisteleminen sai heti paremmalle tuulelle. Tästä päädyinkin siihen ajatukseen, että pitäisi kyllä teettää joitain ihania valokuvia ja laittaa ne kehyksiin jonnekin oleelliselle paikalle, sillä siinä ne sitten olisivat nähtävillä ja ilahduttamassa joka päivä. Tämä lieneekin jälleen yksi uusi rasti kilometrien pitkälle ”to do” -listalleni…. 🙂

Nettanen

Suhteet Oma elämä Hyvä olo Ajattelin tänään