Elokuun parhaat jutut
Uskomatonta mutta totta – elokuu on tulossa päätökseensä ja siirrytään kohti syyskuuta ja alkusyksyä! Elokuu oli aivan upea kelien puolesta; aivan täysi kesä, paljon aurinkoa ja lämpöä ja hyvin vähän sadetta. Itse olin onnekas ja sain lomailla 17. elokuuta asti, ja kesäisistä päivistä pääsi toki nauttimaan vielä töidenkin alettua. Toivotaan, että myös alkava syksy jatkuu aurinkoisena ja leutona.
Tänään ajattelin kääntää katseen vielä pieneksi hetkeksi elokuuhun ja listata jälleen menneen kuukauden parhaat jutut.
– Paras mökkijuttu: lehtikuvaajan vierailu
Kesälomani lopussa mökillämme vieraili valokuvaaja, joka otti kuvia erästä tulevaa lehtijuttua varten. Hauskaa ja jännittävää tässä on myös se, että minä itse tulen kirjoittamaan tuon julkaistavan jutun. Ennen valokuvaajan saapumista tiedossa oli toki hirveästi puunaamista ja siivoamista, jotta paikat näyttäisivät kuvissa mahdollisimman hyvältä. Luotan kyllä täysin tuon ihanan ja huipputaitavan kuvaajamme ammattitaitoon, että kuvista tuli varmasti todella hyviä. Lopputulos on nähtävissä lehdessä todennäköisesti noin vuoden päästä – lupaan sitten huikata täällä blogin puolella, kun jutun pääsee lukemaan.
– Paras sarja: ”Murhaportaat?”
Kesän aikana innostuin true crime -sarjoista ja katsoin muun muassa kaikki Arman ja Suomen rikosmysteerit -sarjan jaksot. Elokuussa päätin tutkia, josko Netflixissä olisi jotain mielenkiintoisia rikosdokkareita, ja päätinkin antaa mahdollisuuden Netflixin ehdottamalle Murhaportaat? -sarjalle. Ja onneksi annoin! En ole pitkään aikaan katsonut mitään yhtä koukuttavaa, kuin tämä kyseinen sarja. Dokumenttisarja alkaa sillä, että kirjailija Michael Petersonin vaimo Kathleen löytyy kuolleena pariskunnan kodin portaikosta. Michael soittaa hätäkeskukseen kertoen vaimonsa kaatuneen portaissa, mutta paikalle saapuneet poliisit pidättävätkin hänet epäiltynä murhasta. Dokumenttisarjassa seurataan oikeudenkäyntiprosessia puolustuksen näkökulmasta. Prosessi on pitkä ja monimutkainen, ja mukaan mahtuu paljon yllättäviä käänteitä. Sarjaa on kuvattu yhteensä yli 12 vuotta, ja se tuo esiin myös amerikkalaisen oikeusjärjestelmän ongelmakohtia. Vaikka sarjassa oli joitain jaksoja, joissa ei varsinaisesti edes ”tapahtunut” paljon mitään, piti se silti uskomattoman kovasti otteessaan. Puolustusasianaja David Rudolph on ehdottomasti penaalin terävin kynä ja hän ihailtavasti jopa teki osan työstään pro bonona eli ilman palkkaa. Sen sijaan sarjan päättyessäkin katsoja jää suu ammollaan pohtimaan, onko Michael Peterson lintu vai kala. Iso suositus tälle sarjalle!
– Paras juhla: sukulaisten häät
Tälle kesälle ei osunut hirveästi mitään juhlia, mutta elokuun alussa pääsimme juhlimaan ihania sukulaistemme häitä. Juhlapäivänä oli aivan mahtava sää ja itse hääpaikka sijaitsi upealla paikalla veden äärellä. Täydelliset kesähäät siis, ja tietysti ihana hääpari! Olen itse lähes aina ollut häissä kaason tehtävässä, joten oli myös todella mukavaa olla kerrankin ”ihan vain” vieraana sen sijaan, että olisi täytynyt huolehtia erinäisistä tehtävistä. Sen sijaan pystyin nyt täysillä nauttia hyvästä ruoasta, juomasta, seurasta ja tanssimisesta. Viivyimme häissä ihan tappiin saakka ja pidimme hauskaa oikein olan takaa. Tämä oli ikimuistoinen ja tärkeä päivä, joka säilyy mielessä.
– Paras kauneusjuttu: kampaamokäynti
Olin edellisen kerran värjännyt hiuksiani marraskuussa ja leikkauttanut niitä helmikuun alussa, mutta nyt päätin ennen sukulaisten häitä mennä kampaamoon sekä raidoittamaan että leikkauttamaan tukkaani. Lopputuloksesta tuli tosi kiva; raikkaan vaalea mutta silti luonnollinen. Jatkossa toivon pääseväni kampaamon penkkiin vähän säännöllisemmin, se on mukavaa arjen luksusta ja totta kai kaunis lopputulos aina virkistää omaa fiilistäkin.
– Paras ravintola: venäläinen ravintola Saslik
Isäni täytti vuosia ja juhlistimme häntä venäläisessä ravintola Saslikissa. Olen käynyt Saslikissa muutaman kerran aiemminkin, ja tykkään paikasta todella paljon. Kyseisessä ravintolassa käyminen on kuin pieni matka Venäjälle! Hyviä venäläisiä juomia ja ruokia, toisinaan live-musiikkia ja teeman mukaisesti pukeutuneet tarjoilijat. Paikka on hieman hämyisä ja erittäin tunnelmallinen erityisesti syksyllä ja talvella. Sisustuksessa näkyy paljon venäläisiä elementtejä ja taidetta. Tarjolla on venäläisiä erikoisuuksia, kuten blinejä, karhun lihaa ja pelmenejä. Toisaalta löytyy jotain vähän tavallisempaakin, kuten Kievin kanaa. Suosituin annos lienee Iivanan miekka, jossa saslik-miekassa tarjoillaan lammasta, härkää ja pekonia. Kaikkien pääruokien kanssa tarjoillaan runsaasti venäläisiä lisukkeita, kuten valkosipuliperunoita, hapankaalia, punajuurta, sipulia ja marinoitua punakaalia. Jälkiruoaksi kannattaa aivan ehdottomasti ottaa ”Uunijäätelö Katariina Suurelle”, joka tarjoillaan Romanovin mansikoiden kera. Annos on jättimäinen ja aivan uskomattoman hyvää.
– Paras muutos: uusi työ
Tässä kuussa alkoi uusi työni, ja olen viihtynyt uudessa työpaikassani ja roolissani erittäin hyvin! Takana on nyt pari viikkoa uutta työtä, ja nyt tuntuu että alkaa pikkuhiljaa jo päästä hommaan sisään ja alkaa jo tuntea kollegoitakin. Olen päässyt tekemään sopivasti sekä jo entuudestaan tuttuja juttuja että myös täysin uusia työtehtäviä. Syksyn tulo ei siis ahdista, kun tietää pääsevänsä puuhailemaan mukavien ja kiinnostavien juttujen parissa inspiroivassa ympäristössä.
– Paras kirja: Aikuisten leikkikirja
Sain Aikuisten leikkikirjan näytekappaleena Tuuma-kustantamolta. Rakastan itse kaiken maailman lautapelejä, seurapelejä ja leikkejä, joten voitte olla varmoja, että kiinnostuin tästä kirjasta heti. Usein viettäessämme iltaa yhdessä ystävien kansa viinilasin äärellä, on meillä tapana pelailla yhdessä jotain. Tästä kirjasta otan ihan varmasti käyttöön uusia seuraleikkejä illanviettoihimme! Metti Voskun ja Anette Siilin kirjassa on runsaasti erilaisia leikkejä, joita aikuiset voivat leikkiä/pelata esimerkiksi juurikin illanistujaisissa. Olen jo kahlannut koko kirjan läpi ja suunnitellut, mitä leikkejä tulemme leikkimään tulevissa rapujuhlissamme. Can’t wait! (Yksi kirjan kappale on arvottavana Instagram-tililläni, käy osallistumassa!)
Elokuu oli varsin kiva ja monipuolinen kuukausi. Vaikka vähän haikeilla mielin luovun kesästä, odotan samalla myös mielenkiinnolla, mitä syksy tuo tullessaan. Eniten toivon kaikkea ihan tavallista – sitä, että koronatilanne meillä pysyy hyvin hallinnassa ja saamme jatkaa tätä melko normaalia elämänmenoa, joka meillä täällä Suomessa (onneksi) tällä hetkellä vallitsee.
-Netta
Postauksen kuvat: Elokuun hetkiä kesämökillä.
– Käytin ensimmäistä kertaa kasvomaskia julkisella paikalla. Yhtenä päivänä jouduin käyttämään maskia, kun menin metrolla Espooseen. Mediassa oli puhuttu, että maskeja eivät käyttäisi monet, ja ehkä siksi yllätyin iloisesti, kun ainakin minun metrovaunussani itse asiassa suurimmalla osalla matkustajista oli kasvomaskit. Itse maskin käyttö ei myöskään ollut omasta mielestäni niiiin epämiellyttävää, mitä olin kuullut puhuttavan. Mutta uskon, että maskeissa on myös paljon eroja ja toki maskin mukavuuteen vaikuttaa esim se, sairastaako henkilö esimerkiksi astmaa. Henkilökohtaisesti olen ehdottomasti sitä mieltä, että kun nyt tämä maskisuositus on olemassa, on jokaisen sitä noudatettava oman ja muiden ihmisten terveyden suojelemiseksi.
– Totesin Suomen olevan maailman parhaita asuinmaita myös koronan aikaan, kuten aina muulloinkin. Pysähdyin jälleen pohtimaan sitä, miten kaikin puolin upeaan maahan olen saanut syntyä. Myös koronakriisi on hoidettu meillä erinomaisesti ja tälläkin hetkellä koronatilanne on meillä yksi maailman parhaita. Myös mahdollisen sairastumisen tapahtuessa voimme luottaa siihen, että saamme erinomaista terveydenhoitoa.