Helmikuun parhaat jutut

Vaikka helmikuu oli aikamoisen raskas ja kankea kuukausi, niin silti sekaan mahtui myös kaikkea kivaa. Ja miten hyvää tekeekään kirjata ylös hyviä asioita, koska samalla konkretisoituu itsellekin, että niitä todellakin on. Tässä tulevatkin kuluneen helmikuun parhaat jutut.

– Paras miniloma: yö Haikon kartanossa. Vietimme yhden yön ihanassa Haikon kartanossa, ja se teki kyllä niiiin hyvää! Olimme olleet Haikossa kerran aikaisemminkin joitakin vuosia sitten, ja nyt oli kiva mennä uudestaan. Haikosta löytyy kiva ja siisti kylpyläpuoli, jossa on ison altaan lisäksi kuumavesiallas ja poreallas. Lisäksi löytyy infrapunasauna, höyrysauna, aromasauna ja tavallinen sauna. Yövyimme tälläkin kertaa itse kartanohotellin puolella (toinen vaihtoehto on uudempi hotellirakennus), ja kartanotunnelma on vain jotain niin upeaa ja itselleni mieluista. Samoin aamiainen on hyvä, ja kartanossa yöpyvien aamiaiseen kuuluu kuohuviinitarjoilu. Oikein lämmin suositus Haikolle, mielestäni tämä on yksi Suomen parhaita majoituspaikkoja!

– Paras ravintola: Roux. Kävimme helmikuussa juhlimassa sukulaisen syntymäpäiviä ravintola Rouxissa Lahdessa. Roux on palkittu vuonna 2016 Suomen parhaana ravintolana ja se tarjoilee fine dining -ruokaa laajan viinivalikoiman kera. Söimme kolmen ruokalajin illallisen viineineen, ja kaikki oli erinomaisen maistuvaa. Myös palvelu oli mielestäni äärimmäisen hyvä ja asiantunteva, ja kivaa oli se, että meitä tarjoili sama tarjoilija koko illan ajan. Nykyäänhän monessa paikassa saattaa illan aikana ruokaa tarjoilla reilusti yli viisikin eri tarjoilijaa, mikä voi toisinaan aiheuttaa myös pientä sekaannusta. Nyt meitä tarjoili todella osaava ja ystävällinen tarjoilija koko illan ajan. Myös miljöö vanhassa apteekissa oli mielestäni erittäin mukava. Voisin ehdottomasti kuvitella vierailevani täällä uudestaankin!

– Paras elokuva: Moonlight. Helmikuussa ei tullut katsottua ihan hirveästi elokuvia, mutta katsoimme kotona Moonlightin. Se on voittanut parhaan elokuvan, parhaan miessivuosan ja parhaan sovitetun käsikirjoituksen Oscar-palkinnot. Elokuva kertoo tummaihoisen miehen kasvutarinan vaikeissa oloissa. Mielestäni elokuva toi hyvin esiin sen, miten kasvuolosuhteet usein vaikuttavat siihen, että joku päätyy elämän ”nurjalle puolelle”. Hyvä elokuva, mutta ei kuitenkaan kaikkein mieleenpainuvin.

– Paras kulttuurielämys: Nunnia ja konnia Lahden kaupunginteatterissa. Lahden-visiitillämme kävimme myös Lahden kaupunginteatterissa katsomassa Nunnia ja konnia -musikaalin, jonka pääosassa nähdään Gimmel-yhtyeestäkin tuttu, nykyään näyttelijänä vaikuttava Ushma Karnani. Musikaali oli vauhdikas ja hauska, ja ennen kaikkea täytyy kehua Ushma Karnanin laulutaitoja. Lavastus ja puvustus olivat myös viimeisen päälle – itse kun kiinnitän aina paljon huomiota visuaalisiin seikkoihin. Tietysti musikaali oli sellainen kepeä hassuttelu, eikä siinä mielessä mitenkään omaa maailmankuvaa mullistava, mutta sopi hyvin syntymäpäivien juhlintaan isolla ja vähän sekalaisella porukalla.

– Paras vaate: maksimekko. Olen kyllä aina käyttänyt pitkiä mekkoja kesäisin, mutta en ole vuosikausiin omistanut pitkää mekkoa talviaikaan. Vaan nytpäs ostin sellaisen itselleni, ja sehän on ihan tosi kiva! Oma mekkoni on värikkään kukikas ja se tuo jo vähän mieleen kevään. Mekkoni on helposti yhdistettävissä ja se mukautuu niin arkeen kuin juhlaankin. Mekkoni näkyy tässä Instagram-kuvassani.

– Paras juhla: kummitytön ristiäiset. Tammikuun alussa syntynyt kummityttöni sai nyt helmikuun lopussa nimen, kun hänet kastettiin. Oli kiva päättää helmikuu iloiseen juhlaan, jossa juhlimme uutta elämää ja pienen prinsessan nimeä. Juhla oli täynnä vaaleanpunaista ihanuutta ja naurua. Emme kukaan tienneet pikkuprinsessan nimeä etukäteen, joten vasta nyt voimme alkaa kutsua häntä omalla nimellään.

Maaliskuulta toivon hyviä uutisia, iloa, onnellisuutta, auringonvaloa, läheisten ihmisten seuraa, terveyttä, kulttuuria ja rentoutta. Saapas nähdä, mitkä asiat muodostuvat maaliskuun parhaiksi jutuiksi! <3

-Netta

Puheenaiheet Oma elämä Ajattelin tänään

Surullinen, mutta onnekas

Viime päivät, viikot ja kuukaudet eivät ole olleet niitä parhaita. Olen jo ollut pitkään jumissa ikävässä tilanteessa, josta en ole onnistunut pääsemään pois. On ahdistanut, surettanut ja kiukuttanut. On hämmentänyt, raastanut ja vihastuttanutkin. Olen kysynyt universumilta, mistä ihmeestä tässä kaikessa on kyse – ja vastausta ei vain ole kuulunut.

Mutta niinhän se yleensä menee. Ei vastausta kuulu nyt. Ei  vielä, kun tilanne on päällä. Vastaus tulee vasta, kun aikaa on kulunut ja tilanne on takanapäin. Ymmärrän vasta silloin, kun voin jo katsoa taaksepäin. Ehkä minun on nyt määrä oppia sitkeyttä ja sinnikkyyttä. Aika oppia tuntemaan omat rajani ja puolustamaan niitä. Oppia olemaan rehellinen ja avoin itselleni ja muille. Lopullisen vastauksen tiedän sitten aikanaan.

Ikävän tilanteen kultareunus on se, että se on jälleen kerran näyttänyt minulle sen, miten ihania ihmisiä ympärilläni onkaan. Yksi tilasi minulle pizzan sinä päivänä, kun en jaksanut kokata, koska olin maannut sohvalla itkemässä ja tunsin oloni voimattomaksi. Toinen antoi voimahalauksen hankalan päivän päätteeksi ja kysyi vielä myöhemmin viestillä, miten menee. Kolmas halusi piristää ja osti lahjaksi erilaisia kylpykuulia, jotta voisin rentoutua kylpemällä. Usea ihminen on lähettänyt viestiä ja osoittanut tukensa ja välittämisensä.

Siksi ajattelen – ei minulla ole mitään hätää. Kaikki on hyvin, ja kaikki järjestyy. Minua kannatellaan. Vaikka juuri nyt olen surullinen, olen silti onnekkaampi kuin lukemattomat muut, koska en ole yksin.

Surkeana hetkenä ajattelen niitä ihania asioita, jotka ovat edessäpäin. Kevätauringon säteitä, jotka pian tervehtivät joka aamu paistamalla taloyhtiömme portin läpi sisäpihallemme. Kevään ensimmäisiä kukkia, jotka jo ihan pian puskevat nurmikon läpi mökkimme pihalla. Kesäloman aamuja, kun hiippailen kahvimukin kanssa kirsikkapuun alle mökkipihalle. Sitä, että kaikki järjestyy aina, vaikka se joskus viekin aikaa.

-Netta

Suhteet Oma elämä Mieli Ajattelin tänään