Kiireisen loppuvuoden kuulumisia
Pitkästä aikaa päätin kirjoittaa taas kuulumisia blogin puolelle. Kuten otsikkokin kertoo, on loppuvuosi ollut jotenkin todella kiireinen ja hektinen. Kurkkasin kalenteriani, ja yhdeksänä (!) viimeisenä viikonloppuna minulla on ollut jotain menoa – ja jouluun saakka on kalenterissa merkintöjä. Myös arki-iltaisin on usein töiden jälkeen ollut yhtä sun toista, joten ei kai se tässä pimeyden keskellä tarpoessa ole ihme, että vähän meinaa väsyttää! Joululomaa tässä jo kovasti odotellaan, sillä silloin minulla on tiedossa pitkästä aikaa yli viikko lomaa putkeen.
Loppuvuoteen on mahtunut muun muassa ystävän baby showerit, yhdet tyttöjen pikkujoulut, kaverin kolmekymppiset, ravintolaillallinen ystäväpariskunnan kanssa venäläisessä ravintolassa ja entisen työporukan kokoontuminen kotikaupungissani Lohjalla. Kivoja juttuja, mutta vähän olen kaivannut myös rauhoittumista kotona. Toisaalta usein loppuvuoteen pakkautuu paljon menoja, ja sitten yhtäkkiä tammi-helmikuu onkin aivan tyhjä. Vähän samalta vaikuttaa tälläkin kertaa.
Tämä lähestyvä joulu on kyllä antanut kivan mahdollisuuden myös kotona tunnelmointiin. Meillä on lukuisia eri jouluvaloja, jotka luovat tunnelmaa, ja lisäksi poltan paljon kynttilöitä lähes joka ilta. Viime sunnuntaina hankin kotiin joulukukkia – muutaman hyasintin ja amarylliksen. Tämä on ensimmäinen kerta kun ostin itselleni kotiin amarylliksen, ja se on kyllä todella kaunis! Tarkoituksenamme on hankkia myös aito joulukuusi, luultavasti pari päivää ennen joulua. Se sinetöi lopullisesti joulutunnelman.
Joululomalla aikeissani on rentoutua, levätä ja nähdä läheisiä. Minulla on joulun jälkeen se pitkään pelätty 30-vuotissynttäripäivä, ja menemme tuona samaisena päivänä Vain Elämää-konserttiin. Juhlia en siis tuolloin järjestä, mutta luulen kyllä pitäväni sellaiset alkuvuoden puolella. Vielä en ole ehtinyt ja jaksanut niitä suunnitella, mutta jospa sitä vaikkapa joululoman aikana istuisi alas ja alkaisi suunnitella hyviä bileitä – kyllähän nyt kolmekymppiset ovat syy juhlia.
Joululoman jälkeen menen pariksi päiväksi töihin, ja sitten lähden muutamaksi päiväksi Pohjoiseen, tarkemmin sanottuna Raaheen, sillä isoisäni täyttää 85 vuotta. Täällä etelässä ei ole vielä ollut lähestulkoon yhtään lunta, joten on kiva tietää pääsevänsä Pohjoiseen, jossa sitä ainakin lähestulkoon varmasti tulee olemaan.
Vuoden vaihtuessa minulla on tapana kerrata mielessäni kulunutta vuotta, ja ikään kuin ”paketoida” se kasaan. Olen jo jollain tasolla aloittanut tuon ajatustyön päässäni, ja todennut että kulunut vuosi on ollut omalla tavallaan aikamoisen raskasvetoista taapertamista, eritoten muutamien ihmissuhteiden osalta. Ei siis lainkaan se paras vuosi, mutta ei se kaikkein pahinkaan. Ehkäpä palaan tähän aiheeseen vielä täysin oman postauksensa myötä.
Lisäksi olen pohtinut jo vähän uudenvuodenlupauksiakin – sellaisiakin kun minulla on tapana tehdä. Tai ehkä ne ovat enemmänkin sellaisia toiveita tai tavoitteita. Ensi vuodelle olen asettamassa muutaman toiveen, joiden toteutumisen eteen aion tehdä töitä. Lisäksi toivon, että ensi vuosi olisi yleisvireeltään positiivisempi kuin tämä kulunut vuosi.
Olen ollut niin innokas jouluttaja, että olen jopa hieman toivonut, ettei tämä joulukuu menisi niin nopeasti, jotta ehtisin tunnelmoida joulua vielä lisää. Mutta toisaalta, sitten kun ollaan tammikuussa, tuntuu siltä että mennään kevättä kohti. Tämä pimeys kyllä saa puolestani vaihtua valoon – se väsyttää ja muun muassa hankaloittaa blogikuvien ottamista (ihanan turhamaista, eikö?).
Mitä kuuluu teidän ihanien loppuvuoteen?
-Netta