Jouluinen ystäväkirja

Heippa ihanat! <3

Toivottavasti teidän joulukuu on sujunut hyvin ja olette päässeet jo vähän joulufiilikseen (jos siis olette jouluihmisiä ja sellaiseen ylipäänsä haluatte päästä). Täällä ainakin joulutunnelma on hiipinyt niin kotiin kuin mieleenkin. Tänä viikonloppuna olen ehtinyt askarrella ja postittaa joulukortteja, ostaa joululahjoja, kuunnella joululauluja ja juoda glögiä ja syödä pipareita. Odotan myös jo kovasti sitä hetkeä, että joulukuusi kannetaan sisään ja pääsen koristelemaan sen. Aito joulukuusi on yksi itselleni tärkeimpiä asioita joulussa, ja sen tuoksu on hyasinttien ohella minulle ”the” joulun tuoksu 🙂

Bongasin ihanasta Homevialaura-blogista jouluaiheisen ystäväkirjan, ja päätin itsekin toteuttaa joulun hengessä tuon ystävänkirjan täällä omassa blogissani. Tässä siis minun vastauksiani jouluisiin kysymyksiin. Postauksen kuvat ovat aiemmilta vuosilta.

Miten vietämme joulua?

Vietämme jouluaattoa kotona täällä Helsingin keskustassa. Meille tulee kylään isäni ja mieheni veli. Joulupäivänä saamme kylään ystäviä, ja tapaninpäivänä puolestaan menemme mieheni vanhemmille, jonne tulee myös muutakin sukua. Jos koronatilanne sallii, käymme jouluaattona myös viereisessä kirkossa. Meillä ei ole kotona saunaa, joten jouluumme ei kuulu saunomista, ja koska hautausmaallekin on matkaa, emme käy haudoilla. Kaksi aiemmin mainittua asiaa kuuluivat lapsuuteni jouluihin, mutta nykyään on uudenlaiset perinteet.

Mikä minulle on joulussa tärkeää?

Yhdessäolo rakkaiden ihmisten kanssa, rauha, tunnelma, kaunis ympäristö, joulukuusi, joulumusiikki, hyvä ruoka. Ensimmäiseksi mainittu on tietysti tärkein – joulu on varmasti vuoden kurjin päivä olla yksin ja olen siitä onnekas, että saan viettää sitä muiden ihmisten kanssa. Lisäksi tykkään siitä, että saa olla rennosti ja rauhassa – syömme ruokia ,jotka on helppo valmistaa, emme pyri missään asiassa ”täydellisyyteen” ja olemme ihan rauhassa. Katselemme yleensä yhdessä telkkarista jotain jouluohjelmia ja pelaamme myös lautapelejä.

Minkä värinen meidän joulumme on?

Monet koristeemme ovat suhteellisen neutraaleja – vaaleita tai hopean värisiä. Mutta minusta jouluun kuuluu myös ripaus punaista, niin kuin lapsuuteni jouluissa. Siksi meillä on sohvalla kaksi tyynynpäällistä, joissa on punaisia raitoja sekä muutamia punaisia koristeita. Mutta eniten koristelen kotia valoilla, ja jouluvalojen haluan olevan nimenomaan lämpimän keltaisia; ei liian kirkkaita tai valkoista valoa, se ei mielestäni luo toivomaani tunnelmaa.

Millaisen joulupöydän katan?

Kuten mainitsinkin ylempänä, joulussa minulle on tärkeää rentous, enkä rupea pipertämään minkään erikoisen kattauksen kanssa, varsinkin kun vietän iltaa nälkäisessä miesseurassa, joka kattauksen ihailemisen sijaan haluaa alkaa nopeasti syömään. Kattaus on perusnätti – meillä on käytössä Iittalan Lumi-lautaset, Iittalan viinilasit ja Hobstarin juomalasit. Lautasliinat ovat kertakäyttöiset, jotkin neutraalisti jouluiset. Tarjoiluastiat ovat useimmat kirkkaita lasisia.

Millaisista joulukukista pidän kattauksessa?

En käytä jouluna kattauksessa kukkia, vaan meillä on aina jouluna pöydässä kynttilöitä. Mutta yleisesti ottaen joulukasveista minulle tärkeimpiä ovat hyasintit, koska niiden tuoksu vie niin vahvasti lapsuuteen. Lisäksi joulukuusi on minulle tärkeä, ja viime vuosina olen tykästynyt myös amaryllikseen. Sellainen tulee varmasti myös hankittua vielä joulun alla kotiin.

Miten pukeudun joulukautena?

Oikeastaan samoin kuin muutenkin. Talvisin tykkään lämpimistä neuleista, joko housujen kanssa tai sitten simppelin arkimekon kanssa pitkistä neuletakeista. Toki jouluaattona ja joulunpyhinä tykkään laittaa ylle jotain juhlavampaa – yleensä mekon, ja sen kanssa ainakin vähän tavallista näyttävämmät korvakorut. Ja punaista huulipunaa laitan myös mielelläni jouluna!

Millaisista joulukoristeista pidän?

Monenlaisista! Väreissä useimmiten aika neutraaleista, mutta löytyy myös joitakin punaisia. Muutamat koristeet ovat käytössä eritoten nostalgia-arvon takia; esimerkiksi höpsöt retroenkelit oli pakko ostaa kirppikseltä, koska lapsuudenkodissani oli sellaiset. Myös enkelikello oli pakko hankkia viime vuonna muistuttamaan lapsuuden jouluista. Sitten on jotain klassista, kuten Pentikin poro-tuikkukuppi ja Iittalan Kivi-tuikkukuppeja eri väreissä. Mutta koristeita on suhteellisen maltillisesti ja isoin jouluinen elementti on joulukuusi, jossa on palloja ja erilaisia koristeita.

Mistä inspiroidun jouluun liittyen?

Tänä vuonna lainasin kirjastosta kaksi joulukirjaa, joista sain paljon jouluinspiraatiota ja joulumieltä. Lisäksi ostin yhden joululehden, jossa esiteltiin ihania joulukoteja. Silti meillä näyttää kotona aika samalta kuin viime joulunakin, sillä emme hamstraa joka joulu jotain uutta.

Mistä saan rauhaa jouluna?

Läheisten ihmisten seurasta, tunnelmavaloista, lomasta eli siitä että olen vapaa velvollisuuksista, joulumusiikista, kynttilöistä. Siitä ajatuksesta, että joulunakaan minkään ei tarvitse olla täydellistä, vaan ”ihan hyvä” riittää. Joulu tulee aina, olivat kaapit siivotut tai ei. Joulu tulee, vaikka ostaisin ruoat valmiina kaupasta sen sijaan, että tekisin ne alusta asti itse. Eli olemalla armollinen itselleni 🙂

Mistä elementeistä joulun tunnelma syntyy?

Joulu syntyy siitä, että on rakkaita ihmisiä ympärillä, ympäristössä sopivasti ulkoisesti joulua näkyvillä, joulumusiikkia soimassa ja lautasella jotain jouluista. Mielentilaan vaikuttaa se, että tietää olevansa lomalla ja vapaa velvollisuuksista eikä tarvitse stressata mistään – kaikki on riittävän hyvin. Voi huokaista syvään: pitkä vuosi on jälleen tulossa päätökseen ja siitäkin selvittiin – kohta käännetään esiin jälleen ihan uusi sivu.

Miten vietämme joulupäivää?

Tämä on meillä vaihdellut, mutta tänä vuonna olisi tarkoitus viettää joulupäivää yhdessä hyvien ystäviemme kanssa <3 Tämä on ihana ajatus, sillä useinhan joulua vietetään nimenomaan sukulaisten kanssa, mutta miksi joulua ei vietettäisi yhä enemmän myös ystävien kanssa? Ystäväthän ovat se sydämen perhe, jonka olemme itse valinneet ja joiden seurasta todella nautimme. Siksi on ihan mahtavaa, että pääsemme nyt viettämään joulupäivää ystävien kanssa ja toivottavasti tästä tulee meille uusi perinne 🙂

Mitä katsomme jouluna?

Edelleen näin kolmekymppisenä jouluaattoni alkaa sillä, että katson Joulupukin Kuumaa linjaa. Jouluaattoon kuuluu myös Lumiukko sekä Joulurauhan julistus. Lisäksi yleensä aattona katselemme jotain joulumusiikkiohjelmia.

Joulun aikaa katsomme myös jouluelokuvia; tähän mennessä olen itse tänä vuonna katsonut kaksi, ja varmasti vielä jokunen tulee katsottua. Ja joulukonsertteja katson myös erittäin mielelläni.

Miten pidän jouluna hyvinvoinnista huolta?

Minulle on tullut tavaksi pitää jouluna jonkin verran somepaastoa. Oikeastaan jo useamman vuoden ajan olen ollut vähintäänkin koko jouluaaton poissa somesta, samoin pitkälti myös joulunpyhät. Lisäksi nukun mielelläni suht pitkään. Sen sijaan sallin itseni herkutella jouluna enkä laske mitään kaloreita tai mieti jotain jumppaamisia.

Mitä joulumusiikkia suosittelen?

Rakastan kaikenlaisia joululauluja! Niin suomalaisia melankolisia kuin iloisia jenkkiversioitakin. Yleensä ennen joulua kuuntelen iloisempia biisejä, kuten mahtavaa Sian joululevyä, ja lähempänä joulua kun asetun jo joulun tunnelmaan kunnolla, kuuntelen myös hartaampia kotimaisia joululauluja. Tykkään myös käydä Kauneimmat joululaulut -tilaisuudessa laulamassa.

Miten hankimme lahjat?

Meillä on jako, että yleensä mies hankkii omille vanhemmilleen ja minä omilleni. Minä hankin myös omille kummilapsilleni ja joillekin ystävilleni, jos tapana on ollut vaihtaa lahjat. Joillekin ystäville saatamme myös yhdessä ostaa yhteisen lahjan. Toisillemmekin ostamme lahjoja, ja yleensä aina kysymme onko toisella tarvetta tai toivetta, koska emme halua ostaa mitään turhaa, mikä ei tulisi käyttöön. Eikä niin kyllä ole koskaan käynytkään! 🙂 Itse pyrin siihen, että ole koskaan aivan viime metreillä lahjojen kanssa liikkeellä, koska en halua siitäkään asiasta stressiä. Tykkään myös paketoida lahjoja ja teen sen mielelläni joululauluja kuunnellen.

***

Ihanaa joulunodotusta jokaiselle <3

-Netta

Koti Sisustus Oma elämä Ajattelin tänään

Kuulumisia tältä syksyltä

Heippa ihanat! <3

Ja ihanaa isänpäivän iltaa! Oma isäni lähti juuri kotiin, hän oli kylässä täällä luonani ja tilasimme tänne ruokaa Woltilla ja otimme vaan rennosti. Oikein mukava isänpäivän kaava, joka meillä on jo pidempään toistunut.

Ja tästä päivästä löytyi myös aikaa kirjoitella pitkästä aikaa blogia! Ihanaa. Ajattelin tänään kirjoittaa siitä, mitä kaikkea tähän syksyyn on mahtunut, sillä en ole pitkään aikaa kirjoitellut blogin puolelle ihan vain tavallisen elämän kuulumisia. Tässä siis kokoelma tähän syksyyn kuuluneita asioita 🙂

  • Työt ovat pitäneet todella kiireisinä. Sain tuossa jokin aika sitten ylennyksen, mikä on tietysti iloinen asia, mutta se toi myös mukanaan paljon lisää töitä ja vastuuta. Syksy ja ihan erityisesti loka-marraskuu ovat alallani sitä kaikkein kiireisintä aikaa vuodessa, joten töitä on piisannut todella paljon. Jatkuvasti haenkin itse sitä balanssia työn ja vapaa-ajan välillä ja etsin keinoja, joilla palautua työstä mahdollisimman hyvin. Olen ollut siinä jossain vaiheessa aika huono, ja nyt siis etsin toimivia keinoja erottaa työ- ja vapaa-aikaa ja pitää huolta omasta jaksamisesta.
  • Harrastukset – niitä olenkin etsinyt työn rinnalle tänä syksynä. Innostuin toden teolla neulomisesta, vaikka en olisi itsekään ehkä uskonut! Olin neulonut viimeksi peruskoulussa, mutta nyt kun neulominen on korona-aikaan ollut paljon pinnalla ja noussut monen suosikkiharrastukseksi, päätin minäkin kokeilla sitä. Ostin kerran kauppareissulla huvikseni lankaa ja puikot, ja etsin Youtubesta suomenkielisen opetusvideon. Sen avulla syntyivät ensimmäiset villasukat, ja sen jälkeen on syntynyt paljon lisää, niin itselle kuin lähipiirillekin. Tähän mennessä olen neulonut sukkia, lapasia ja pipoja, ja haaveissa on, että neuloisin jonain päivänä vielä villapaidankin. Neulomisen lisäksi olen ottanut itselleni salijäsenyyden ja käynyt muutamia kertoja myös joogassa – ne ovat hyvää vaihtelua istumatyölle. Salilla käymisestä en edelleenkään ihan hirveästi varsinaisesti tykkää, mutta yritän ajatella sen omasta terveydestä ja jaksamisesta huolehtimisena. Sali sattuu myös olemaan ihan lähellä kotiani, joten sinne on helppoa mennä vaikka vain lyhyeksikin aikaa.

  • Lähipiiriimme syntyi vauva, ja hänen kasvuaan ja kehitystään olemme päässeet tänä syksynä seuraamaan lähietäisyydeltä. Noin pienet ihmiset kasvavat ja muuttuvat ihan valtavasti niin kovin lyhyessä ajassa, ja aina hänet tavatessaan hän on oppinut jotain uutta ja näyttää kasvaneen hurjasti! Pienen ihmisen elämässä mukana oleminen sen alkumetreiltä asti on liikuttavaa ja tietysti etuoikeutettuakin. Kyseisen vauvan ristiäisiä vietettiin myös tänä syksynä, joten juhlahumuakin on tähän syksyyn mahtunut, mikä oli tietysti mukavaa! Ihanaa vaihtelua kurjalle koronaelämälle, että tapahtuu myös tällaisia iloisia asioita.

  • Hyvät sarjat ovat liimanneet iltaisin telkkarin eteen. Sanoisin, että sarjojen katselu on eräänlainen harrastukseni – joku voi pitää sitä ajanhukkana ja toinen taas luokittelee sen kulttuuriharrastukseksi – riippuu täysin henkilöstä. Itse näen, että myös hyvien sarjojen katselu ja niihin eläytyminen on yksi hyvä keino unohtaa työasiat. Syksyhän on tv-ohjelmien kulta-aikaa, sillä kivoja sarjoja tulee telkkarin puolelta paljon, ja lisäksi suoratoistopalvelujen puolelta tulee myös seurattua eri ohjelmia. Me katselemme usein sarjoja myös yhdessä miehen kanssa, eli ne ovat myös sellainen meidän yhteinen juttu. Tv:n puolelta olemme tänä syksynä katselleen muun muassa seuraavia sarjoja: Ensitreffit alttarilla, Remppa vai muutto Suomi, Selviytyjät Suomi, Suomen kaunein koti ja Vain elämää. Lisäksi olemme katsoneet Yle Areenasta Karpin kolmatta tuotantokautta ja Kotikadun ykköskautta. Jälkimmäisenä mainittu on muuten niin nostalginen, että oksat pois! Muistan, miten meillä katsottiin kotona joka ikinen torstai kotikatua, ja sarjan katseleminen onkin varsinainen nostalgiatrippi 90-luvulle ja omaan lapsuuteen. Lämmin suositus siis tälle! <3

  • Joulun odotus on myös jo alkanut hiipiä mieleen. Olen viritellyt kotiin ja mökille ensimmäiset jouluvalot, kuunnellut jo pikkuisen joululauluja ja juonut kerran glögiäkin. Ja ostinpas jo vähän joulukoristeita ja ihanan joululehden! Ja mitä lähemmäs joulua mennään, sitä kovemmaksi tämä ”joulutus” kiihtyy. Olen nimittäin sitä mieltä, että tämä vuoden pimein aika on muutoin niin synkkää ja ankeaa, että joulusta saa hyvillä mielin jo ajoissa repiä irti kaiken ilon ja valon. Joten kunhan pahimmat työkiireet helpottavat marraskuun lopussa, alan jo suunnitella joululahjoja ja -kortteja. Ja arvatkaa vain, haaveilenko jo joulukuusesta! Mutta koska me hankimme aina aidon kuusen, tulee se meille vasta vähän ennen jouluaattoa.
  • Pientä kotimaanmatkailuakin on luvassa, kun lähdemme joulukuun alussa muutamaksi päiväksi Pohjanmaalle sukuloimaan. Yövymme myös yhden yön aivan ihanassa Langin kauppahuoneessa, jossa yöpymisestä olen haaveillut jo pidemmän aikaa. Paikassa on ihan meidän näköinen tyyli ja henki, enkä malta odottaa että pääsen aistimaan paikassa joulun tunnelmaa. Jos hyvä tuuri käy, on Pohjanmaalla jo tuossa vaiheessa luntakin!

Toivottavasti teidän syksy on sujunut hyvin tähän asti <3 Ja ihanaa lähestyvää joulukuuta!

-Netta

Puheenaiheet Oma elämä Ajattelin tänään