Tahmea tammikuu
Vuoden ensimmäinen kuukausi alkaa olla lopuillaan, ja kohta siirrytäänkin jo helmikuuhun. Ja hyvä niin. Tämä tammikuu on tuntunut omassa elämässäni jotenkin vähän tahmealta ja raskasvetoiselta. Ensin olivat kylmät pakkaset ja niiden takia ei tehnyt mieli paljon ulkona liikkua, ja nyt ulkonalikkumisen välttelemiseen syynä onkin tuo loska ja vesisade. Kiirettä on myös pitänyt jälleen kouluhommien ja tenttien kanssa.
Ja jotenkin sen juhlia täynnä olleen joulukuun jälkeen tämä tammikuu on tuntunut jotenkin niin.. noh.. arkiselta! Ei olekaan yhtäkkiä ollut yhden yhtä juhlaa, vaan lähinnä velvollisuuksia ja iltaisin sohvalla nyhjäämistä. Uudenvuoden lupaksiani olen vähän yrittänyt saada jo täytäntöön ja siksi kävinkin kampaajalla, ostin kilon klementiinejä ja liityin Yoogaia-nettijoogapalveluun. Mutta hitaasti nämäkin muutokset soljuvat eteenpäin. Toivotaan kuitenkin, että hitaasti MUTTA varmasti.
Aamiaisella Café Engelissä tammikuisena sunnuntaina.
Jotenkin tähän tammikuun mielialaan vaikuttaa varmasti myös tietynlainen muutos ja siihen liittyvä epävarmuus. Tarkoitukseni olisi valmistua maisteriksi keväällä tai viimeistään alkusyksystä, ja siksi olenkin jo vähän katsellut oman alan töitä. Mutta kuten kaikki varmasti tietävät, ei nykypäivänä vastavalmistuneen maisterinkaan työllistyminen ole mikään kiveen kirjoitettu juttu. Kaikki tämä epätietoisuus tulevasta varmasti nakertaa minua vähän, olenhan aina ollut vähän huono sietämään epävarmuutta. Olen juuri niitä ihmisiä, jotka haluaisivat aina tietää jo kauan etukäteen, miten asiat tulevat sujumaan. Eräs fiksu ihminen kuitenkin totesi juuri vähän aikaa sitten, että mikä ihana asia epätietoisuus onkaan! Koskaan ei voi tietää, mitä hienoa on nurkan takana, ja juuri tuo tiedottomuus saa meidät puskemaan eteenpäin aina vaan kovemmalla voimalla ja tavoittelemaan sitä korkeinta oksaa. Se lienee ihan totta!
Ja jottei tämä nyt ihan synkistelyksi menisi, niin onhan tässä tammikuussa tapahtunut paljon hyviäkin juttuja. Tammikuun kaksi ensimmäistä viikkoa olin vielä lomalla yliopistosta, ja sainkin vähän latailtua akkuja ja rentouduttua. Kävin myös tosiaan pitkästä aikaa kampaajalla, väri vaihtui vähän tummemmaksi ja kyllähän se vaihtelu virkistää tässäkin asiassa. Meillä kävi myös yövieras vanhasta kotikaupungistani ja oli mukavaa viettää pitkästä aikaa aikaa yhdessä ja esimerkiksi pelailla lautapelejä. Ihanin juttu sattui kuitenkin muutama päivä sitten, kun ystäväni synnytti terveen vauvan. Kävin pienokaista katsomassa sairaalassa, ja hän oli aivan ihana. Olen niin onnellinen ystäväni puolesta<3
Toivotaan, että helmikuu olisi vielä enemmän täynnä auringonpaistetta, hyvää energiaa ja kivoja juttuja. Mukavaa viikon jatkoa ihanuudet!<3
-Netta