Uudenvuoden lupauksia
Mulla ei ole yleensä ollut tapana tehdä mitään kummempia uudenvuoden lupauksia. Muistan tosin, että ollessani ehkä noin 4-vuotias, oli äitini saanut tarpeekseen siitä, että puren kynsiäni. Niinpä äiti näppärästi päätti, että teemme nyt yhdessä sellaisen uudenvuodenlupauksen, että lopetan kynsien puremisen. Koska ilmeisesti tuo sana ”uudenvuodenlupaus” kuulosti pikkutytön korvissa joltain suurelta ja vakavalta, päätin toden totta pitää tuon lupauksen ja niinpä kynsien pureminen loppui silloin kuin seinään ja sen koommin en ole sitä harrastanut.
Tänä vuonna ajattelin, että voisi olla korkea aika lupailla itselleni jotain. Ei tietenkään yhtä vakavalla otteella kuin silloin nelivuotiaana, mutta kuitenkin sillälailla, että oikeasti kiinnittäisin huomiota kyseisiin asioihin. Tänä vuonna ”lupaukseni” liittyvät hyvinvointiin. Tarkoituksenani olisi yksinkertaisesti satsata enemmän omaan hyvinvointiini vähän kaikella saralla. Pitää itsestäni parempaa huolta. Huomaan nimittäin, että hektisessä arjessa se ikävä kyllä niin kovin usein unohtuu.
Ajatuksissani on, että ainakin liikuntaa pitää lisätä, sillä haluaisin helpotusta mua usein vaivaaviin niska- ja hartiakipuihin. Hieronnassa käynninkin voisin samasta syystä aina välillä itselleni suoda. Samoin haluaisin syödä terveellisemmin ja myöskin enemmän itse tehtyä ruokaa. Vettä pitäisi myös juoda paljon nykyistä enemmän. Ja vitamiineja ja muita pillereitä kannattaisi napsia säännöllisesti myös!
Mutta en nyt puhu pelkistä terveysjutuista hyvinvoinnin suhteen. Voisin suoda itselleni useamminkin kuin kerran tai kaksi käynnin kampaajalla. Ja vaikka koitankin kovasti säästää rahaa, niin uusia vaatteitakin voisin joskus ostaa ihan vain siksi, että niistä tulee usein skarppi ja hyvä olo, ne kun istuvat usein paremmin sekä nykyiseen vartaloon ja mielentilaan kuin ne vanhat. Ja vaikka yleensä arkiaamuisin väsyttää hulluna, niin kannattaisi silti usemminkin jaksaa meikata edes vähän, koska onhan se peilikuva vaan skarpimpi ja itseäkin miellyttävämpi, kun edes ne mustat silmänaluset on maalattu piiloon.
Näillä mietteillä ja tavotteilla siis vuoteen 2016. Saa nähdä, mitä uusia tapoja tämä vanha koira pystyy (ainakaan yhdellä kertaa) oppimaan. Teen vaikkapa puolivuotis- ja vuosikatsaukset aiheesta sitten myöhemmin tänne blogiin. Teittekö te muut jotain uudenvuoden lupauksia?