Vanha kaverikirja

Uutena blogikirjoittajana ajattelin, että olisi hyvä kertoa vähän itsestäni. Blogeissa on kiertänyt erilaisia kaverikirjoja ja ajattelin, että lisään myös oman päivitetyn kaverikirjan tänne.

Nimeni on Noora, toinen nimeni on Susanna.

Syntymävuoteni on 1994. Täytän Elokuussa 25.

Perheeseeni kuuluu iskä, äiti ja kaksi isosiskoa. Olen perheen vauva.

Pienenä ajattelin, että minusta tulee lääkäri tai eläinlääkäri.

Tällä hetkellä olen Espanjassa, El Palmarissa istumassa kahvilassa juomassa Club Matea.

Rakastan hitaita aamuja, koiria, matkustelua, auringonvaloa ja lämpöä, ruokaa, lähimpiäni.

Vihaan aikaansaamattomuutta.

Haaveilen oman kahvilan perustamisesta. Tai oikeastaan haluaisin perustaa kahvilan siskojen kanssa. <3. Ajatus yhteisen kahvilan perustamisesta sai alkunsa jo pitkä aika sitten. Vielä joku päivä tämä toteutuu, olen luottavainen asian suhteen!

Minua pelottaa kuolema.

Täydellinen mies on aito ja oma itsensä, rehellinen, luotettava, spontaani, huomaavainen, huumorintajuinen ja hauska, tuo turvaa ja antaa rakkautta ja on komea :).

Kirja tai elokuva, joka aiheuttaa edelleen väristyksiä on Titanic. Klassikko.

Harrastaisin kaikkea tätä, jos vuorokaudessa olisi enemmän tunteja soittaisin jotain instrumenttia, luultavasti pianoa tai kitaraa, tekisin käsityötä, viettäisin enemmän aikaa sekä luonnossa että perheeni kanssa.

Harrastan nyt urheilua? En käy salilla mutta pyrin liikkumaan päivittäin.

Parin viinilasillisen jälkeen perjantai-iltana kuuntelen Spotifystä vanhaa pop musiikkia, jota kuuntelemme siskoni kanssa ja lauletaan ja tanssitaan musiikin mukana.

Noloin tv-ohjelma, josta pidän on Jane the Virgin. Isosiskoni suositteli sitä ja jäin koukkuun espanjalais-amerikkalaiseen komedia sarjaan.

Sarja, jota suosittelen Punisher, Netflixistä löytyvä sarja. Aika raaka tosin.

Salainen taitoni on en tiedä onko mulla sellaista.

Salainen paheeni röyhtäily.

Itkettää kertoakin, mutta itken aina kun katson Leijona Kuningasta. Liian liikuttava Disney leffa.

Haluan osata puhua sujuvaa espanjaa ja soittaa ukulelea. Otin ukulelen reissulle mukaan, mutta en ole koskenut siihen. Ehkä vielä joku päivä. Haluan myös osata seistä päälläni. Sitä olen jo harjoitellut!

Kahta en vaihda ja ne ovat perhe ja musiikki!

Tälle hymyilen: eläinvideot. HEH! Lähettelemme niitä siskojeni kanssa päivittäin. Poikaystäväni hymy saa minulle hymyn huulille.

Lempiherkkuni on suklaa. Siitä en luopuisi.

Ihanaa loppuviikkoa!

-Noora

Hyvinvointi Oma elämä Ajattelin tänään Höpsöä

Innsbruck: kysymyksiä & vastauksia

Majoitus:

 Natter See: Seitsemän kilometrin päästä Innsbruckin keskustasta erittäin siisti camping alue. Majotuimme kyseiseisellä alueella suurimman osan ajastamme Itävallassa. Camping alue oli todella hyvässä kunnossa ja alueen ympäristöllä on paljon erilaisia vaellusreittejä kauniine vuoristo maisemineen. Voin vain kuvitella, miten täynnä camping alue on kesäkaudella, sillä alueella on paljon mahdollisuuksia monenlaisiin aktiviteetteihin. Alue on hinta laatu suhteeltaan 5/5. Yhden yön hinnaksi tuli kahdelta 25 euroa, sisältäen sähkön ja veden sekä muut campingiin liittyvät yleiset tilat ja fasiliteetit.

Innsbruckin lisäksi seikkailimme ja tutkimme muitakin alueita.

Free camping: Free camping tai suomalaisittain puskaparkkia emme Itävallassa kauheasti harrastaneet. Muutamissa upeissa paikoissa saatoimme viettää muutamia öitä. Kylmällä säällä on suhteellisen hankalaa, vaikka autoa saa lämmitettyä kaasulla ilman ongelmaa. Autossa on myös kaikki tarvittavat , WC, suihku, jääkaappi ja kaasuliesi.

Suomen pakkassäällä 11 litran kaasupulloja menee kaksi viikossa. Itävallassa ei onneksemme ollut niin kylmä ja yksi iso kaasupullo kesti noin yhden viikon.

Ilmaisten parkkien hyvinä puolina on se, kun voi itse vaikuttaa majoituksen ympäristöön.

Ravintolat ja kahvilat:

Machete: Meksikolainen ravintola aivan Innsbruckin keskustassa keskeisellä paikalla. Todella suosittu paikallisten ja turistien kesken. Ravintola on lähes aina täynnä illallisaikaan ja lounaallakin saattaa joutua odottamaan pöytää. Kävimme syömässä neljä kertaa!

Edellinen postaus Machetesta!

Ludvig: Sijaitsee Innsbruckin keskeisellä alueella. NAM! Tunnettu erinomaisista hamppareistaan ja listalta löytyi kasvis- että vegaani vaihtoehtoja. Ludvigin rapsakat bataattiranskalaiset ovat iso must. Myös super maukkaat salaatit ja bowlit! Todella rento tunnelma. Vahva suositus ja varmasti menisin uudelleen.

Max Standard: Askeettinen ja avara kahvila, joka tarjoilee erittäin pehmeää ja hyvää kahvia. Laaja valikoima eri kahvipapuja ympäri maailmaa. Kahvikupit oli tehty kierrätetystä muovista ja kahvin jäänteistä.

Laskettelu:

Näkemistä ja koettavaa riittää Alpeilla. Alpit ovat kuitenkin tunnetuimpia laskettelun ja vaelluksen puolesta. Tähän aikaan vaeltaminen ei oikein onnistunut matalammilla vuorilla, sillä lunta oli tänä talvena tullut normaalia enemmän.

Laskettelu Alpeilla eroaa suuresti suomen pikku rinteisiin. Alppien super pitkät rinteet ovat oma luokkaansa ja maisemia voisi vain jäädä tuijottelemaan jokaisen eri hissin yläpääsä. Alpeilla ei rinteistä ole puutetta ja jokaiselle löytyy omaa tasoa vastaava laskettelukeskus.

Axamer Lizum: Sijaitsee lähellä Innsbruckin keskustaa ja hyvin suosittu nuorten keskuudessa. Pieni hiihtokeskus, jossa vain 10 hiihtohissiä. Tuolihissien lisäksi keskuksessa on tunnettu Olympiabahn juna, joka vie sinut ylös. Junaa on aikoinaan käytetty Olympialaisissa. Nostalginen fiilis!

Vuoren huipulta avautuu upea vuoristomaisema.

Ellmau: Ellmau sijaitsee noin tunnin ajomatkan päässä Innsbruckista. Siellä sijaitsee iso iso laskettelukeskus, joka ei ole vielä kaikkien turistien top laskettelukohteena. Piilossa oleva paratiisi siis. Meillä kävi super hyvä tuuri sään suhteen ja aurinko paisto koko päivän!

Ellmaun kekskuksessa on yli 100 hissiä, joten rinteeissä on super helppo eksyä! Paikallinen kaverimme on kotoisin kyseisestä kylästä ja toimi meille oppaana rinteessä. Hänelle tutut rinteet, mutta silti meillä meni tietyn rinnekahvilan perille pääsemiseen noin 40 minuuttia, koska menimme kerran väärästä rinteestä alas. Perille päästyämme ruoka oli todellakin ansaittua!

 Slick 2000: Pienen ajomatkan päästä Innsbruckista 2000 metrin korkeudessa sijaitseva Slick 2000.  Uutta lunta oli satanut kaksi päivää eli tiedossa oli puuterilaskua, jota en aikaisemmin ole kokeillut. Pakko sanoa, että oli aika jänskää ja erilaista verrattuna rinteessä laskemiseen. Paljon lumessa kahlausta! Repusta löytyi lumiturvallisuus varusteet ja kehtoon kiinnitettiin ”piipperi” mahdollisen lumivyöryn varalta.

Itse keskus oli suhteellisen suuri ja rinteet olivat hyvässä kunnossa eikä ruuhkaisia, kokonaisuudessaan miellyttävä paikka.

Ootteko te käynyt Itävallassa, Innsbruckissa?

-Noora

Kulttuuri Oma elämä Matkat Suosittelen