POSTIKORTTEJA KROATIASTA

Tämä oli ensimmäinen kertani Kroatiassa ja se yllätti. Olin kuullut ystäviltäni ja siskoltani paljon kehuja Kroatian eri kaupungeista ja kristallinkirkkaista rannoista. Oli ihana päästä kokemaan ja näkemään tämä itse ja syksyn pimeyttä pakoon.

Ajeltiin Sloveniasta kohti Kroatiaa tavalliseen tapaan rantaa pitkin moottoritien sijasta ilman määränpäätä tai tarkkaa suunnitelmaa. Säästyttiinpähän tietullimaksuista ja päästiin näkemään Kroatina kauniit rantaviivat. Haluttiin Samin kanssa kuitenkin nauttia auringon lämmöstä, uida ja  käydä purjehtimassa. Postikorttimaisemat pakottivat pysähtelemään ja nappaamaan kuvia matkan varrelta.

Pysähdyimme upealle rannalle katselemaan maisemia ja pohtimaan tulevia päiviä. Löysimme lähistöltä sympaattisen leirintäalueen aivan rannan vierestä, Camp Sunset. Nimensä mukaan leirintäalueelta näkyi iltaisin mielettömän upeat auringonlaskut! Vietimme viikon kyseisellä leirintäalueella ja jokainen hetki oli ihanaa.

Kroatia on todellakin retkeily/matkailuauto ystävällinen. Pieniä lierintäaluetita kaikkialla, josta voi vain valita itselleen mieluisan. Hinnat ovat myös todella kohtuuhintaisia.

Haluan ehdottomasti palata takaisin!

          

               

-Noora

Kulttuuri Oma elämä Hyvä olo Matkat

PIMEYTTÄ PAOSSA

Siinä meni kuusi päivää ja seitsemän maata ennen kuin saavuimme Sloveniaan. Matkaa oli lähemmäs 2000 kilometriä ja siihen mahtui paljon moottoriteitä, naurua, podcasteja ja väsymystä. Ajoimme Via Balticaa pitkin tai toisella nimellä Eurooppatietä 67. Reitti lähtee Helsingistä ja päättyy Tšekkeihin.Tavoitteenamme oli ajaa nopeasti ja tämä oli nopein reittivalinta Etelä-Eurooppaan päin.

Otimme aamulaivan Helsingistä Tallinnaan, josta jatkoimme lähelle Latvian rajaa. Löysimme ihanan parkin aivan rannan vierestä, jossa vietimme ensimmäisen yön. Oli hassua, mutta samaan aikaan nostalgista nukkua kompaktissa retkeilyautossamme pitkästä aikaa. Jatkoimme aamupäivästä matkaa Latvian läpi Liettuaan. Päädyimme Park4Night-sovelluksen avulla Liettualaisperheen omistamalle leirintäalueelle. Paikkoja oli vain 10 autolle, mutta tähän aikaan vuodesta saimme päättää minkä paikan haluamme, sillä ruuhkaa ei ollut. Leirintäalueen omistaja esitteli meille alueen, joka oli todella siisti ja sympaattinen. Paljon värikkäitä kukkia ja iso puutarha täynnä omenapuita. Saimme syödä niin paljon omenoita kun halusimme. Ja pakko sanoa, että nämä omenat olivat makeimpia omenoita, jotia olen koskaan maistanut. Nukuimme yön yli ja jatkoimme taas aamulla ajamista. Ajoimme Puolaan (3 yö), Puolasta Tšekkeihin ja Tšekeistä Itävaltaan, Viennaan. Vietimme Viennassa kaksi päivää, joka oli meille juuri sopiva aika isossa kaupungissa.

Matka jatkui kohti Sloveniaa. Ajoimme idylliseen Mariboriin lähellä Itävallan rajaa. Maribor on Slovenian toiseksi suurin kaupunki ja on tunnettu viineistään. Kaupungissa sijaitseekin maailman vanhin viiniköynnös. Maribor soveltuu erinomaisesti rentoon kaupunki oleskeluun ja kävellessä kaupungin kujia voi hyvin pysähtyä nauttimaan paikallisia viinejä.

Vietimme vain yhden päivän Sloveniassa. Tarkoitus oli mennä vuorille patikoimaan, mutta halusimme myös lämpöön. Sääennuste oli myös epävakaa ja muutimme suunnitelmia. Slovenian sijasta ajoimme kohti aurinkoa, Kroatiaa. Huomaa, että  syksy on tullut ja säät ovat viilenneet myös etelässä. Seuraavat päivät pitäisi olla lämpimiä ja aurinkoisia. Pidetään peukut pystyssä!

             

Ihanaa alkavaa viikkoa!

-Noora

Hyvinvointi Oma elämä Terveys Matkat