ensimmäinen sijoitukseni: s-osuuskaupat
Ainakin omassa kuplassani säästäminen ja sijoittaminen aloittelijoiden – ja etenkin naisten – näkökulmasta on kuluneen vuoden aikana ollut selkeästi aikaisempaa enemmän tapetilla. Julian blogin ja parin talousteemaisen Facebook-ryhmän seuraamisen myötä omatkin, iänikuiset säästösuunnitelmat ovat saaneet uutta potkua, ja aiemmin kaukaiselta ellei jopa pelottavalta tuntunut ajatus sijoittamisesta on saanut kipinän. Sitä kuvittelisi, että kauppatieteiden opiskelijalle esimerkiksi osakeasiat olisivat peruskauraa, mutta viiden vuoden takaiset opit yhdeltä ainokaiselta rahoituksen kurssilta ovat painuneet unholaan varsin tehokkaasti…
Ensimmäisenä konkreettisena askeleena kohti rahasto- ja osakesijoittamista ostin viime vuoden lopulla muutaman S-ryhmän osuuskauppojen osuuden. Osa S-osuuskaupoista on perinteisesti maksanut sadan euron hintaisille osuuksille eri suuruisia korkoja: useat kymmenen euroa vuodessa ja pari osuuskauppaa jopa 20 euroa. Ennen vuoden vaihdetta hankitulle osuudelle maksetaan (mahdollista) korkoa ensimmäisen kerran seuraavan vuoden keväällä tai alkukesästä.
Miellän S-osuuksien hankkimisen nimenomaan osakesijoittamisen harjoitteluna, sillä osuuden voi milloin tahansa myydä takaisin osuuskaupalle täyteen hintaan eli kyseessä on käytännössä riskitön sijoitus. Ostinkin osuuksia lähinnä harjoitellakseni sijoittamiseen vaadittavaa ajattelutapaa ja tunnustellakseni, miltä tuntuu säästää ja sijoittaa pitkällä tähtäimellä ilman simppeliä tavoitetta kuten lomamatka tai oman asunnon käsiraha. Riskittömyyden lisäksi osuuksien hankkiminen eroaa esimerkiksi osakesijottamisesta siinä, että yhdellä henkilöllä voi olla kustakin osuuskaupasta vain yksi osuus. Edes jokaiseen korkoja maksavaan osuuskauppaan sijoittamalla koroista ei siis onnistu haalimaan kasaan kovin suurta vuosittaista pottia. Yli kymmenen prosentin korko voittaa kuitenkin osakemarkkinoiden pitkän aikavälin tuotto-odotuksen, minkä lisäksi osuuskauppojen korkotuloista vain neljäsosasta maksetaan pääomatuloveroa ja loput ovat verovapaata tuloa.
Omistin jo aiemmin HOK-Elannon osuuden, jonka hankin aikoinaan Helsinkiin muuttaessani silloisella 35 euron hinnalla ainoana motiivinani päästä käsiksi S-ryhmän alennuksiin bonuskortilla. Havahduin tarkastelemaan omistustani tarkemmin vasta viime syksyn aikana ja kävi ilmi, että sittemmin HOK-Elanto on tehnyt rahastokorotuksen osuusmaksuun nostaen myös aiemmin hankitun osuusmaksun arvon sataan euroon eli samalle tasolle maan muiden S-osuuskauppojen kanssa. Itse osuuden arvo on siis noussut 65 euroa ja parina viime vuonna maksetut 10 euron korot ovat hurjat pieneen alkuinvestointiin nähden!
Uudet osuuteni ovat Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa, Osuuskauppa KPO sekä Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, joista kaksi ensimmäistä on maksanut viimeisten viiden vuoden aikana jopa 20 % korkoa ja jälkimmäinenkin tasaisen 12 % vuosittain. Jos siis jokainen nyt omistamastani neljästä osuuskaupasta maksaisi ensi kesänä samansuuruista korkoa kuin vuotta aiemmin, saisin pienelle 335 euron sijoitukselleni 62 euroa eli 18,5 % korkoa. Useampiakin perinteisesti hyvää korkoa maksaneita osuuskauppoja on, eikä esimerkiksi kymmenen eri osuuskaupan omistaminen ole ihan poikkeuksellista. Päätin kuitenkin ostaa osuuksia näin alkuun testimielessä ainoastaan historian valossa HOK-Elantoa korkeampaa korkoa maksavista osuuskaupoista. Mitään takuuta entisen suuruisista koroista tai korosta laisinkaan ei toki ole, sillä korko maksetaan osuuskaupan ylijäämästä, eivätkä kaikki osuuskaupat maksa korkoa laisinkaan. Lisäksi, meidän osuuksia hamstraavien harmiksi viime vuosina osa aiemmin korkoa maksaneista osuuskaupoista on kehittänyt koron rinnalle tai tilalle muita tapoja jakaa ylijäämää alueensa asukkaita suosien. Kuten sanottu, osuuden voi kuitenkin aina myydä takaisin täyteen hintaan, jos korkojen maksu jossain vaiheessa tyrehtyy.
Eri osuuskauppojen vuosina 2012-2017 maksamat korot on listattu esimerkiksi Tieni miljonääriksi -blogissa täällä ja kattava paketti tietoa S-osuuskauppoihin sijoittamisesta eli ”S-junasta” löytyy Metsätalousinsinöörin sijoituspäiväkirja -blogista täältä.
Kuva: Nick Morrison, Unsplash