18 for 2018, pt. 1

thought-catalog-214785.jpg

Gretchen Rubinin inspiroivan Happier-podcastin motivoimana kokosin tälle vuodelle kahdeksantoista asiaa, joista joka ikisen tiedän tekevän minut ainakin himpun verran onnellisemmaksi – kunhan vain saan tartuttua toimeen. Yliannostuksen välttämiseksi tässä listalta yhdeksän ensimmäistä näin alkuun:

1. Kerrytä puskurirahasto

Säästäminen ja sijoittaminen ovat viime aikoina olleet kovasti mielen päällä, joten vähemmän yllättäen listan muutama ensimmäinen kohta liittyy raha-asioihin. Parin kuukauden nettopalkan suuruista puskurirahastoa pidetään suht yleisesti taloudellisen turvan perustana, ja täyspäiväiseen työelämään hyppääminen tänä vuonna on mitä parhain aika hoitaa tilanne viimein kuntoon.

2. Avaa ASP-tili

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, sillä ASP-säästämisen aloittaminen on ollut mielessä jo vuosia. Rahalle on kuitenkin aina löytynyt ”tärkeämpää” käyttöä eikä Helsingin asuntojen hintataso ei ole varsinaisesti inspiroinut toivottomalta tuntuvaan säästöprojektiin lähtemistä. Nyt unelma yhteisestä, ikiomasta kodista motivoi asuntosäästämiseen ihan uudella tavalla, ja jaetussa taloudessa saan sinkkuelämään verrattuna reilusti suuremman kuukausisumman sukanvarteen (tai siis, sinne ASP-tilille). Ilman sen kummempia mullistuksia elämäntilanteessa oma asunto-osake voi olla käsissä jo reilun parin vuoden kuluttua!

3. Aloita rahastosäästäminen

Check! Avasin tilin Nordnetiin reilu viikko sitten ja tein ensimmäiset, pienet ostot kuluttomista Superrahastoista. Puskurirahaston kerryttämisen ja ASP-säästämisen rinnalla en toki saa rahastoihin kovin suuria summia kuukausittain, mutta ainakin homma on nyt vireillä ja aloitusriman yli hypätty! Lähtökohtaisesti säästän rahastoihin vähintään kolmenkymmenen vuoden tähtäimellä, joten jo pienilläkin summilla pääsen hyödyntämään korkoa korolle -ilmiötä ja ajallista hajautusta. Loppuvuoden sijoitustavoitteena on etsiä salkkuun vielä maantieteellistä hajautusta tuovia rahastoja ja pitää kuukausittaiset sijoitukset rullaamassa.

4. Valmistu!

Takana on reilu seitsemäntoista vuotta koulua, joten tätä tuskin tarvitsee selitellä sen tarkemmin. Kahdeksan tunnin työpäivä kuulostaa lomalta, kun viimeiset vuodet jokaista vapaahetkeä on varjostanut vähintään kevyt ”nytkin voisit kirjoittaa reflektiopaperia/lukea artikkelia/työstää gradua” -ahdistus.

5. Hyppää uusiin työtehtäviin

Vaihdon jälkeen palaan vanhaan tuttuun työpaikkaan ja rooliin, mutta loppuvuodesta kokeilisin jo mielelläni siipiäni uusissa tehtävissä. Tykkään nykyisestä työnantajastani jopa epänormaalin paljon, mutta onneksi firmassa avautuu koko ajan uusia, kiinnostavia paikkoja eikä urakehityksen tarvitse tarkoittaa siirtymistä muiden leipiin.

6. Aloita italian opiskelu

Check! Aloitin jo tammikuun puolella italian opiskelun itsenäisesti Duolingossa, mutta tulevana syksynä tahtoisin mennä myös työväenopiston kurssille oppimaan kieltä keskustelupainotteisemmin. Ajattelimme viettää myöhäistä kesälomaa syyskuussa Italiassa, mutta tuleva reissu ei ole ainoa syy aloittaa uuden kielen opiskelu. Olen jo pidemmän aikaa halunnut oppia jotain oikeasti itselleni uutta, ja italia kielenä inspiroi; kulttuuri (ruoka, viini, maisemat ja museot!) kiinnostaa eikä opiskelussa ole samalla tavalla epämotivoivaa, mahdotonta kielioppia kuin saksassa tai suomalaiselle hankalia äänteitä kuin ranskassa.

7. Matkusta vuoden joka kvartaalissa

Kevättalven olen täällä Irlannissa, toukokuussa reissaan Intiaan reiluksi viikoksi ja syyskuulle olisi siis näillä näkymin tiedossa tuo Italian-reissu. Enää pitäisi siis keksiä jotain loka-joulukuun akselille!

8. Keskity kynsiin ja kulmiin

Täytyyhän listalle mahtua myös pari turhamaista pikkujuttua… Viimeistellyt kynnet ja kulmat tekevät ainakin omaan silmääni yleisolemuksesta siistin, vaikka naama olisi muuten meikitön ja päällä kotipäivän oloasu. Kävin jo viime vuonna värjäyttämässä ripset ja kulmat kuukausittain ja aion investoida ammattilaisen huoltamiin naamakarvoihin ehdottomasti jatkossakin. Mitä kynsiin tulee, olen pari kertaa kokeillut shellac-lakkausta ja vaikka lopputulos on kyllä kaunis, hinta-kestävyyssuhde ei ole samaa tasoa kuin esimerkiksi kulmien värjäyksessä. Huomasin kuitenkin, että ammattilaisen siistiksi laittamia kynsiä ei tehnyt mieli repiä lyhyeksi samalla tavalla kuin lakkaamattomia, joten tänä vuonna yritän motivoida itseäni kynsien kasvatukseen säännöllisen, kauniin kotilakkauksen kautta.

9. Käy näöntarkastuksessa

Havahduin jossain vaiheessa viime syksyä siihen, ettei näkö ole välttämättä enää yhtä terävä kuin nykyiset lasit hankkiessa muutama vuosi sitten. Aion sitä paitsi vielä jossain vaiheessa lähivuosina uskaltautua silmien laserleikkaukseen, ja sitä varten näön muutoksia – tai oikeastaan muuttumattomuutta – täytyy alkaa seurata hyvissä ajoin etukäteen. En siis oikeastaan tiedä, toivonko enemmän näön pysyneen entisellään leikkausta varten vai heikentyneen vähäsen, jotta saisin hyvän tekosyyn hankkia uudet lasit (tai kahdet)!

Kuva: Thought Catalog / Unsplash

Suhteet Oma elämä Mieli

ensimmäinen sijoitukseni: s-osuuskaupat

Ainakin omassa kuplassani säästäminen ja sijoittaminen aloittelijoiden – ja etenkin naisten – näkökulmasta on kuluneen vuoden aikana ollut selkeästi aikaisempaa enemmän tapetilla. Julian blogin ja parin talousteemaisen Facebook-ryhmän seuraamisen myötä omatkin, iänikuiset säästösuunnitelmat ovat saaneet uutta potkua, ja aiemmin kaukaiselta ellei jopa pelottavalta tuntunut ajatus sijoittamisesta on saanut kipinän. Sitä kuvittelisi, että kauppatieteiden opiskelijalle esimerkiksi osakeasiat olisivat peruskauraa, mutta viiden vuoden takaiset opit yhdeltä ainokaiselta rahoituksen kurssilta ovat painuneet unholaan varsin tehokkaasti…

nick-morrison-Unsplash.jpg

Ensimmäisenä konkreettisena askeleena kohti rahasto- ja osakesijoittamista ostin viime vuoden lopulla muutaman S-ryhmän osuuskauppojen osuuden. Osa S-osuuskaupoista on perinteisesti maksanut sadan euron hintaisille osuuksille eri suuruisia korkoja: useat kymmenen euroa vuodessa ja pari osuuskauppaa jopa 20 euroa. Ennen vuoden vaihdetta hankitulle osuudelle maksetaan (mahdollista) korkoa ensimmäisen kerran seuraavan vuoden keväällä tai alkukesästä.

Miellän S-osuuksien hankkimisen nimenomaan osakesijoittamisen harjoitteluna, sillä osuuden voi milloin tahansa myydä takaisin osuuskaupalle täyteen hintaan eli kyseessä on käytännössä riskitön sijoitus. Ostinkin osuuksia lähinnä harjoitellakseni sijoittamiseen vaadittavaa ajattelutapaa ja tunnustellakseni, miltä tuntuu säästää ja sijoittaa pitkällä tähtäimellä ilman simppeliä tavoitetta kuten lomamatka tai oman asunnon käsiraha. Riskittömyyden lisäksi osuuksien hankkiminen eroaa esimerkiksi osakesijottamisesta siinä, että yhdellä henkilöllä voi olla kustakin osuuskaupasta vain yksi osuus. Edes jokaiseen korkoja maksavaan osuuskauppaan sijoittamalla koroista ei siis onnistu haalimaan kasaan kovin suurta vuosittaista pottia. Yli kymmenen prosentin korko voittaa kuitenkin osakemarkkinoiden pitkän aikavälin tuotto-odotuksen, minkä lisäksi osuuskauppojen korkotuloista vain neljäsosasta maksetaan pääomatuloveroa ja loput ovat verovapaata tuloa.

Omistin jo aiemmin HOK-Elannon osuuden, jonka hankin aikoinaan Helsinkiin muuttaessani silloisella 35 euron hinnalla ainoana motiivinani päästä käsiksi S-ryhmän alennuksiin bonuskortilla. Havahduin tarkastelemaan omistustani tarkemmin vasta viime syksyn aikana ja kävi ilmi, että  sittemmin HOK-Elanto on tehnyt rahastokorotuksen osuusmaksuun nostaen myös aiemmin hankitun osuusmaksun arvon sataan euroon eli samalle tasolle maan muiden S-osuuskauppojen kanssa. Itse osuuden arvo on siis noussut 65 euroa ja parina viime vuonna maksetut 10 euron korot ovat hurjat pieneen alkuinvestointiin nähden!

Uudet osuuteni ovat Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa, Osuuskauppa KPO sekä Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, joista kaksi ensimmäistä on maksanut viimeisten viiden vuoden aikana jopa 20 % korkoa ja jälkimmäinenkin tasaisen 12 % vuosittain. Jos siis jokainen nyt omistamastani neljästä osuuskaupasta maksaisi ensi kesänä samansuuruista korkoa kuin vuotta aiemmin, saisin pienelle 335 euron sijoitukselleni 62 euroa eli 18,5 % korkoa. Useampiakin  perinteisesti hyvää korkoa maksaneita osuuskauppoja on, eikä esimerkiksi kymmenen eri osuuskaupan omistaminen ole ihan poikkeuksellista. Päätin kuitenkin ostaa osuuksia näin alkuun testimielessä ainoastaan historian valossa HOK-Elantoa korkeampaa korkoa maksavista osuuskaupoista. Mitään takuuta entisen suuruisista koroista tai korosta laisinkaan ei toki ole, sillä korko maksetaan osuuskaupan ylijäämästä, eivätkä kaikki osuuskaupat maksa korkoa laisinkaan. Lisäksi, meidän osuuksia hamstraavien harmiksi viime vuosina osa aiemmin korkoa maksaneista osuuskaupoista on kehittänyt koron rinnalle tai tilalle muita tapoja jakaa ylijäämää alueensa asukkaita suosien. Kuten sanottu, osuuden voi kuitenkin aina myydä takaisin täyteen hintaan, jos korkojen maksu jossain vaiheessa tyrehtyy.

Eri osuuskauppojen vuosina 2012-2017 maksamat korot on listattu esimerkiksi Tieni miljonääriksi -blogissa täällä ja kattava paketti tietoa S-osuuskauppoihin sijoittamisesta eli ”S-junasta” löytyy Metsätalousinsinöörin sijoituspäiväkirja -blogista täältä.

Kuva: Nick Morrison, Unsplash

Työ ja raha Raha