tervetuloa 2017

Tässä on nyt muutaman päivän verran ehditty tunnustella uutta vuotta ja toistaiseksi 2017 vaikuttaa varsin inspiroivalta tuttavuudelta. Ei edellisessäkään ollut mitään vikaa, mutta kaiken kaikkiaan vuoteen 2016 ei osunut samanlaisia virstanpylväitä kuin kahteen edelliseen – ne kun olivat yhtä tykitystä ja täynnä koko elämän mullistavia juttuja. Vaikka päättyneenä vuonna en vaihtanut työpaikkaa, muuttanut tai aloittanut yhtään uutta järjestöprojektia, tasaisen arjen ohessa ehti tapahtua monenlaista.

Vuonna 2016…

…sain pakettiin viimeiseksi jääneen opiskelijajärjestöprojektini, kaksipäiväisen seminaarin, jota oli valmisteltu vetämäni tiimin kanssa vuoden verran

…valmistuin kauppatieteiden kandidaatiksi ja starttasin maisteriopinnot hyvällä vauhdilla

…sain töissä uusia haasteita ja hyppäsin vaativampiin hommiin peräti kahteen otteeseen

…matkustin New Yorkiin ja Maltalle, tein viisi reissua kotiseuduille Ouluun ja pyörähdin minilomalla Tallinnassa

…rakastuin (no okei, tämä ehkä lasketaan virstanpylvääksi)

calendar-eric-rothermel.jpg

Alkaneesta vuodesta tulee kuitenkin erilainen ja tiedän jo nyt, että isompia elämänmuutoksia mahtuu vuoteen kenties useampiakin. Asumisoikeus kauniissa Etu-Töölön yksiössäni päättyy syksyllä ja joudun etsimään uudet kotikulmat. Maisteriopintojenkin loppu ja valmistuminen häämöttää jo suht lähellä, mikä näkyy arjessa vähenevinä luentokursseina ja viimeistään loppuvuodesta lisääntyvänä gradupaniikkina. Luentojen harventuessa ehdin keskittyä töihin täyspäiväisesti ja tiedossa on toivottavasti uusia tuulia myös sillä rintamalla.

En usko uudenvuodenlupauksiin, mutta valitsin vuodelle 2017 kolme teemaa: työ ja siinä eteneminen, opiskelujen edistäminen tavoitetahtiin ja oma fyysinen hyvinvointi. Toivon, että vuoden kuluttua voin rehellisesti sanoa tehneeni näiden eteen työtä, priorisoineeni kiireisinäkin aikoina ja löytäneeni tasapainon kaikkien kolmen välillä. Näillä ajatuksilla siis alkavaan vuoteen!

Kuva: Unsplash

Suhteet Oma elämä Mieli

joulukuun kootut

Olen ihan valmis uuteen vuoteen 2017 ja vähitellen koittavaan kevääseen, mutta palataan vielä hetkeksi joulukuuhun. Kuukausi sujahti ohi nopeammin kuin ehkä yksikään aiempi koko vuonna ja vuoden pimein aika verotti jaksamista ja fiilistä. Paljon hyvää jäi kuitenkin käteen:

Heti kuun alussa kokoonnuttiin neljän tähden illalliselle kolmen herkullisen ruokalajin ääreen. Isännöintivuorossa oli vannoutunut vegaani, jonka herkullisten ja vaivattoman oloisten kokkausten äärellä alan joka kerta harkita lihan ohella myös maitotuotteiden vähentämistä ruokavaliossani. Pöydän äärellä suunniteltiin myös pikkujouluja, jotka kuitenkin viime hetkellä jouduttiin siirtämään kevättalven puolella yhden ystävän sairaalareissusta johtuen. Toisaalta, kevättalvella tanssilattioilla on paremmin tilaa ja oma tanssijalkakin jaksaa taas vipattaa pikkujoulukauden jäätyä taakse!

joulu1.jpg

Itsenäisyyspäivän aattona vietettiin työpaikan pikkujouluja. Pyhäpäivä kuluikin sitten sohvannurkassa telkkarin itsenäisyyspäiväklassikoita katsellen ja pikkujoulumeiningeistä palautuen… Olin selvinnyt kunnioitettavaan kahdenkymmenenkolmen vuoden ikään näkemättä Tuntematonta sotilasta kertaakaan, mutta nyt istuin kiltisti sohvalla tapittamassa tuota yhtä miehen lempileffoista. Tätä kai se rakkaus teettää.

Virittäydyttiin joulutunnelmaan Tuomaan markkinoilla, josta kiikutin kotiin niin kasan joulukortteja, leipäjuustoa, suklaavaahtokarkkeja kuin kauniin sulkaheijastimen takin liepeeseen. Rakastuin Chjokon suklaavaahtiksiin niin, että pyörähdin kojulla vielä muutamaa päivää myöhemmin hamstraamassa lisää, mutta olivat jo päässeet loppumaan. Ehkä hyvä niin, sillä tulihan tuota herkuteltua muutenkin ihan tarpeeksi joulun aikaan…

joulu2.jpg

Otin varaslähdön joululomaan ihanassa Pähkinänsärkijä-baletissa ja heräsin seuraavana aamuna viideltä viimeistelemään syksyn viimeistä esseetä. Vaikka tein vielä muutaman työvuoron ennen täydellistä heittäytymistä lomalle, oma, henkilökohtainen joulurauha valtasi mielen tuon viimeisen koulutyön palautuksen myötä.

Joulutauko töistä alkoi vähän odotettua aiemmin, kun nappasin syystalvelle jo toisen flunssan. Ehdin jo hetken verran toivoa, että kuume olisi ollut vain viime tipassa otetun influenssarokotteen sivuvaikutus, mutta jouduinkin jäämään peiton alle muutamaksi päiväksi ja viimeiset työvuorot ennen joulua jäivät suosiolla väliin. Pari päivää ennen aattoa Ouluun lähtiessä tankkasin Finrexiniä ja Panadolia kuin viimeistä päivää, mutta siitäkään huolimatta kilometrin matka kotiovelta rautatieasemalle ja kuuden tunnin junamatka kuumeisena ei ollut missään määrin miellyttävä kokemus. Selvisin kuitenkin, ja äiskän hellässä huomassa flunssa väistyi juuri sopivasti ennen joulua!

Joulunpyhät vietin Oulussa perheen kanssa, mistä kirjoittelinkin jo aiemmin. Perinteinen jouluahdistus ei iskenyt lainkaan yhtä vahvana kuin monena aiempana vuonna, joten kevennetyn joulun konseptia sovelletaan meillä taatusti jatkossakin! Paluu Helsinkiin ja omaan arkeen heti pyhien jälkeen ei kuitenkaan tullut hetkeäkään liian aikaisin.

joulu4.jpg

Välipäivinä tein pari työvuoroa ennen neljän päivän minilomaa. Vapaapäiväputken alkajaisiksi illallistettiin ihanassa ravintola Oxissa, joka hyppäsi kertaheitolla kenties parhaaksi raflakokemuksekseni Helsingissä. Ruokalistan ulkopuolelta tarjoillussa neljän ruokalajin yllätysmenussa ei ollut yhtään heikkoa lenkkiä, viinisuositukset osuivat täysin nappiin ja palvelu oli huikean hyvää. Suosittelen täydestä sydämestäni!

Ennen uudenvuodenjuhlintoihin suuntaamista varattiin tulevalle kesälle keikkareissu Tallinnaan Rammsteinia katsomaan. Aattoilta kului uusien ystävien seurassa ja vuoden vaihtuessa katselin ilotulituksia ja korkkasin skumppapullon Lauttasaaren kallioilla sen ihmisen kainalossa, jonka kanssa saan toivottavasti viettää koko alkaneen vuoden ja vuodet sen jälkeen.

Kuukauden lempparit: Silmiä avannut I, Daniel Blake -leffa, pitkästä aikaa löytynyt lukuinspis, isompien ja pienempien suunnitelmien tekeminen alkavalle vuodelle

Kuukauden kirjat: Girl on the Net: How a bad girl fell in love; Riikka Pulkkinen: Vieras; Henriikka Rönkkönen: Mielikuvituspoikaystävä

Suhteet Oma elämä