Bongasin Hesarin Instagramista koronabingon: tuloksena tuplabingo ja 13/25. Noh, mistäs niitä pisteitä sitten sateli?

(Arki)lounaan valmistaminen

Kotikonttorilla on syöty lounasaikaan pääosin nopeasti valmistuvaa sapuskaa eli edellisen päivän jämiä tai jotain puolivalmisteita. Ihan peruseineksistä ollaan yritetty pysyä kaukana, mutta purkkihernekeiton tai pakastekeittojen lämmittäminen on tullut enemmän kuin tutuksi muutaman viikon aikana.

Juhlat etänä

Viikko sitten perjantaina vietettiin vanhojen lukiokavereiden kanssa yhden meistä tupareita Zoomin välityksellä: oli kämppäkierros, juotavaa sekä kuulumisten vaihtoa ihan kuin normitupareissakin. Ei videoyhteys tietysti kasvotusten tapaamisen tasolle yllä, mutta olihan kiva nähdä ystäviä edes sitä kautta. Ympäri Suomea hajaantuneen jengin yhteydenpidossa videoyhteydessä voisi hyvinkin olla paikkansa jatkossakin!

Leffan katselu

Leffoja nyt olisi varmasti tullut muutaman viikon aikana katsottua eristyksistä huolimattakin. Pääosin ollaan tosin katseltu sarjoja (Tiger King!), mutta elokuvapuolelta on ehditty nähdä Interstellar ja Mafiaveljet. Kunnon klassikkolinja siis!

Aivastus hihaan

No juu, kiitos allergiakauden on tullut kyllä pärskittyä (ja hihaan tietysti). Aivastelu ja niistäminen ihmisten ilmoilla tosin kerää sen verran ikäviä katseita, että lenkkeillessäkin kaivan nenäliinan esille mieluummin vasta kanssaulkoilijoiden paineltua ohitse.

Tiedotustilaisuuden katselu & uutisten ahminen

Varsinkin ekan eristysviikon ajan imin itseeni kaiken mahdollisen koronatiedon. Aika pian onneksi tajusin, että tällaisenakin aikana on mahdollista ajatella muuta kuin koronaa, jos vain ei anna itsensä velloa aiheessa. Nyt uutisten seuraaminen on jäänyt meillä satunnaiseen Ylen tai Hesarin selaamiseen ja yhteen lähetykseen per päivä, ja mielen päälle on taas mahtunut muutakin (mukavampaa).

Ruokatilaus kotiovelle

Normaalin Prismassa asioinnin sijaan ollaan siirrytty pienempään lähikauppaan, jonne pääsee kätevästi kävellen. Tällä viikolla iski kuitenkin sellainen olo, että kaupassakäyntiäkin voisi olla hyvä vielä vähentää. Klikkailin meille siis ruokatoimituksen Citymarketista, josta ollaan tilattu silloin tällöin jo aika ennen koronaa. Alkuun toimitusten kalenteri näytti täyttä aina vappuaattoon asti, mutta päivän mittaan kalenteriin avautui – ja lähes salamannopeasti sieltä myös katosi – uusia aikoja. Kohtuullisella kyttäyksellä onnistuin nappaamaan meille toimituksen heti seuraavalle päivälle, joten toivoaan ei siis kannata menettää täydenkään toimituskalenterin edessä!

Käsien pesu

Kukapa ei pesisi käsiään vainoharhaisen huolella ja tiheästi?

Videopalaveri & Teknologian kanssa kamppailu

Täysin vailla sarkasmia väitän, että videopalaverit ovat etätyön suola. Viikkotolkulla kotona istuessa tekee hyvää nähdä muitakin naamoja kuin oma kanssa-asukas! Aloitimme alusti kainosti pelkällä ääniyhteydellä, mutta muutaman päivän kohdalla esiteltiin jo ihan rohkeasti meikittömiä nassuja ja harjaamatonta tukkaa ainakin oman tiimin kesken. Teknisten haasteiden osalta olen onneksi päässyt vähällä, mutta parina ekana etäpäivänä yhteyksien kanssa oli vähän haasteita. Ei mitään käyttäjälähtöistä tosin, en myönnä ainakaan.

”Kun eristys on ohi, aion…”

On etuoikeutettua ja edelleen tuntuu vähän pahalta sanoa, että omalla kohdallani eristys ei ole ollut ollenkaan niin vaikeaa tai kamalaa kuin monella muulla vaikuttaa olevan. Ihan hirveän paljosta en ole vielä joutunut luopumaan! Kuitenkin, kun eritys on ohi, aion mennä miehen kanssa ihanalle illalliselle, ystävän kanssa pitkälle sunnuntaiaamiaiselle, reissata pikaisesti kotikotiin Ouluun ja varata pienen viikonloppuloman Tallinnaan tai Tukholmaan.

Puhelu läheiselle

Olemme äidin kanssa soitelleet tai skypettäneet jo pidemmän aikaa useamman kerran viikossa, mutta nyt vähintään joka toinen päivä. Tässä joku päivä aion ilahduttaa myös yksin asuvaa mummoa puhelulla – vielä en ole saanut aikaiseksi.

Koronameemin lähetys

Perjantain parhaat -podin Noora K. postasi eilen instastoryynsa huikean kuvan viimeisestä ehtoollisesta videopalaverina. Sellainen helmi oli pakko jakaa kavereillekin!

No entäs mitä sellaista en ole tehnyt, mitä vähintään puolet muusta väestöstä tuntuu korona-aikana touhunneen? Ihan jokaista kohtaa en jaksa kahlata läpi, mutta ainakaan en ole leiponut, joskin somen banaanileipäbuumi oli jo lähellä tarttua minuunkin. Oman itsekurini tuntien söisin leipomukset yksin alta aikayksikön ja kärsisin sitten piinaavasta morkkiksesta, joten parempi pitää nollalinja. Samasta syystä meille ei ole ostettu mitään karanteeniherkkuja. Päinvastoin, kun kotoa ei tule lähdettyä mihinkään, on ollut yllättävän helppo ylläpitää terveellisempää ruokavaliota: Riittää, että itsekuria riittää entisestään harventuneiden kauppareissujen ajalle ja muutoin on pärjättävä sillä, mitä kotikaapeissa on. Parantuvana suorittajana haluan myös ottaa korona-ajasta kaiken irti (ja keittiöpsykologioiden todennäköisesti myös jotain kontrollia epävarmana aikana hakiakseni), joten olen ottanut karanteenitavoitteeksi elää herkutonta elämää ja liikkua enemmän. Mihinkään kotijumppailuihin en tosin ole vielä lähtenyt vaan lenkkeily on ainakin toistaiseksi saanut riittää. Saisikohan käsipainoja tai kahvakuulia kotiintoimituksena?