”Joskus mä pelaan, joskus en”
Olen siinä mielessä ”tyypillinen” nainen, etten lapsuudessani oikeastaan koskaan pelannut tietokone- tai konsolipelejä. Sehän oli poikien hommaa. Tytöt korkeintaan leikkivät kotia sims-pelin kautta. Joku kavereista oli joskus pakotettu tietämättömänä isoveljensä vastukseksi johonkin konsolilla pelattavaan autokisaan. Siitä oli jäänyt päälimmäisenä mieleen nöyryytyksen tunne. Tästä viisastuneina jatkoimme huonekalujen ostelua sim:ien koteihin ja toistimme mielissämme mantraa: ”pelit on […]