Elonmerkkejä

Täällä ollaan, vielä toistaiseksi ainakin.

Työt, host perhe, sosiaalinen elämä ja harrastuksen pitää kiireisenä. Illalla tuijotan ruutua zombin lailla. 

Ajattelin kirjoittaa vähän enemmän tänään, mutten taas saanut aikaiseksi. 

Hollanti on kohdellut allekirjoittanutta ihan hyvin, so far. Sovin perheeseen kuin pieni ylimärääinen ratas joka mahdollistaa ylikiireisen arjen pyörittämisen sujuvasti ja kolme päivää lasten kanssa yksin on juuri sopivasti, eikä saa harkitsemaan itsensä eliminointia työviikon päätteeksi.

Olen aloittanut täällä ratsastuksen ja perjantaina menen ensimmäisen kerran kick boxingiin. Elämä on kiireistä, viikonloput on pyhitetty miehelle ja ystäville. Männä viikonloppuna oli ohjelmassa rentouttava ja romanttinen kylpyläreissu ja ensi viikonloppuna reissaan Tilburgiin ystäväni luokse sunnuntai brunssille, lauantaina olisi ohjelmassa sekä ratsastusta että suomalaisten nuorten aikuisten ilta R’Damissa.

Paljon on tekemistä, tunteja vaan on vaik kaksikymmentäneljä ja päviä vain seitsemän viikossa.

Yritän saada aikaiseksi kirjoitella hieman enemmän havaintoja ja huomioita täältä, mutta aika vaan kuluu kuin siivillä. Ehkä otan asiakseni päivitellä aina silloin tällöin töissä, kun pieni nukkuu päiväunta.

Tiedä häntä, nyt painun unille!

suhteet oma-elama
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *