To do

Koska olen edelleen siinä kuosissa, ettei kannata haaveilla sängystä nousemisesta ainakaan pariin päivään laadin to-do listan ja pakkauslistan valmiiksi. Lähden äitini ja siskoni luokse tapaamaan sukulaiset vielä kerran läpi jo ensi viikon alussa jos kunto antaa myöten, joten pakkaaminen täytyy hoitaa vähän tuskallisen ajoissa valmiiksi.

Niinhän se Spotifyn ärsyttävä mainoskin sönköttää, että ”me kaikki rakastamme listoja!”

Minä en rakasta, mutta ne auttaa organisoimaan tätä lähtökaaosta.

To-do:

  • Löytää hyvä ratsastustalli
  • Löytää hyvä kuntosali
  • Selvitellä ov-chipkaart juttuja, kuten minkä alennushärpäkkeen hommaan.
  • Aloitella Hollannin opintoja
  • Tilata TV-kaista
  • Hommata sopiva puhelinliittymä.

Pakkauslistan poimintoja. Kosmetiikka taitaa viedä eniten tilaa omasta laukustani.

  • Liuta t-paitoja ja toppeja. (Lue: 20 mustaa t-paitaa).
  • Kolmet kengät, lenkkarit, korot ja siistimmät kävelykengät. Loput (parit) korkokengät otan matkaani helmikuussa suomen visiitillä, talvikengät ostan paikan päältä.
  • Kaksi hupparia ja kaksi neuletta. 
  • One piece jumpsuitti.
  • Kolmet Leviksen farkut ja kahdet leggingsit. Voisin oikeastaan karsia näitä vielä. 
  • Alusvaatekertoja aka armeija pikkuhousuja ja ne hurjat kolmet rintaliivit jotka ei ole hajonneet raa’assa pesukonepesussa.
  • Muutama mekko ja kaksi hametta. 
  • Talvitakki ja pitkä villakangastakki. 
  • Hoardata kosmetiikkaa jota ei Hollannista saa, kuten Ziaja bodybutterit, rasvat, vartalokuorinta ja Denovan ihonhoitohässäkät, XZ shamppoot ja KC tuotteet. Eli laukkuun eksynee muutama hoitoaine, moisture mist suihke ja colormaski. Tigin tweenit jätän suosiolla suomeen.
  • Kynsilakkakokoelmasta parhaat palat.
  • Dior Addict 2 hajuvesi.
  • Kolme harjaa: luonnonlaattaharja, tangle teezer ja luonnonharjas selvityspiikeillä.
  • Meikkipussissa pientä tilpehööriä kuten kynsisaksia/viiloja yms. 
  • Fööni 
  • Kiharruspuikko
  • Maailman paras rillien kuuraus suihke.
  • Oma pyyhe
  • Kaksi tärkeää (pientä)kirjaa.
  • RayBanin pilotti-arskat.
  • Paras ystäväni kuumemittari. (Tää oli äidille).
  • Lääkearsenaali, pillerit, allergialääkkeet keväälle ja kasa astmakiekkoja
     
  • Ja sit tärkeimmät: Passi ja hammasharja!

    Perässä lähetetään: ratsastusarsenaali.

    Niin mitä sitä ihminen nyt tarvitsee näin ensihätään?

Ostoslistalla paikan päältä (näin ensihätään):

  • Talvikengät aka jotain paksumpaa kuin puman sniikkerit.
  • Kylpytakki (mielellään pinkki)
  • Pari pyyhettä
  • Silmää miellyttäviä lakanoita.
  • Pyykkikori 
  • Sukkakoreja.
    Inhoan sitä, kun sukat ja alusvaatteet on levällään kaapissa.
  • Muutamat ”lökärit” työpäiville ja salille.

    Tuliaisiksi kotiin Hollannista tullessa reppu pursuaa viinaa ja vohveleita ;).

Nyt on pakko kaatua takaisin sänkyyn. Pystyssä voi olla vain 30min pätkiä kerrallaan.

Suhteet Oma elämä

Hoe gaat het met je?

No ihan kivastihan tässä menee.

Tai no. Vietän näillä näkymin koko toisiksi viimeisen viikon suomessa peittojen alla. Kuume hipoo kolmeakytä kahdeksaa, ääneni on kadonnut omille teilleen ja asuntoni takaseinässä on varmaankin kohta keuhkojeni mentävä reikä.

Mutta toisaalta, mikäs tässä ollessa. Yöpöydällä makaa Stieg Larssonin miehet jotka vihaavat naisia sekä The Undutchables, host perheen antama käyttö-opas hollantilaisiin. Flunssa tuli sinäänsä hyvään aikaan, koska muistin, että minun täytyy ostaa varastoon suosikkiteetäni, sillä Nordqvist tee merkkiä en löytänyt Hollannista.

Toisaalta keksisin noin kaksisataa parempaa tapaa viettää viimeiset viikot suomessa, kuin köhien ja sängyn panttivankina maaten.

Olen keskittynyt viime päivät höyhensaarten tutkimusmatkailun lisäksi myös Hollannin kielen opiskeluun. Opiskelen toistaiseksi netin kautta, mutta 14. tammikuuta alkaa myös varsinainen kielikurssi.

Täytyy sanoa, että aika mielenkintoinen kieli. Tosin ruotsin taitamisesta on ollut hyöytä ja siitä, että puhuu eri kieliä jo valmiiksi. Joskus tosin iskee sellainen olo, etten opi tätä ikinä. Jos opin lukemaan, en ainakaan opi ymmärtämään kuultua puhetta…

Tänään tosin oppiminen oli mukavaa ja eteni, kuin juna kuumeesta huolimatta. Uuden oppiminen hyötykäyttöön, siitä mie sitten nautin. Vaikka joskus rehellisesti sanottuna tekis mieli parkua Hollannin kielen lausunnan kanssa.

Tärkeintä on se, että haluan oppia. Todella haluan. Opiskelin myös Englannin itse kaivamalla vanhat kirjat esiin, etsimällä netistä oppimateriaaleja ja poistamalla televisiosta tekstitykset, nyt opiskelen uuden kielen sen vaikutuksen alaisena, luulisi sen olevan altistavampaa.

Tosin nyt joudunkin kommunikoimaan vai kirjallisesti. Ääntä ei tule. Pihinää ja puhinaa, muttei lauseita. Kommunikoin kirjoittelemalla servetteihin, napsuttelemalla sormiani, kiljaisemalla, tömistelemällä ja huitomalla käsiäni.

Tai ehkä vain opettelen reilu vuotiaan hoidokkilapseni kieltä?

Mutta nyt sukellan takaisin vällyjen väliin.

holskua.jpg

Suhteet Oma elämä