#lupanäkyä

”Miks pitää ihannoida ylipainoa?”

”No ku läski on RUMAA!!!”

”Aika huolestuttavaa tällainen kehitys, koska ylipaino ei ole terveellistä kellekään.”

 

… ja niin edelleen. Kehopositiivisuutta vastustetaan jatkuvasti ylläolevilla argumenteilla ja niiden lukemattomilla muunnoksilla, joiden kaikkien ajatus pohjimmiltaan on, että ylipainoisuus on aina ja lähtökohtaisesti pahasta ja väärin, ja täten ylipainoisella ihmisellä ei ole oikeutta olla sellainen kuin on, olla tyytyväinen itseensä sellaisena kuin on, tai vaatia tulevansa kunnioitetuksi ja rakastetuksi sellaisena kuin on. LAIHDUTA LÄSKI LAIHDUTA!!!

Sanotaanpa kaikki nyt yhteen ääneen: Kehopositiivisuus EI TARKOITA ”ylipainon ihannointia”. Emme me kehopositiivisuusaktivistit toivo, että kaikki alkaisivat oitis lihoa hallitsemattomasti, emmekä kiellä ketään tekemästä hyviä terveystekoja (tai laihduttamasta, jos nyt joku sellaista haluaa tehdä, joskin on ihan tutkittua tietoa, että perinteinen, kuurimuotoinen, tiukkaan rajoittamiseen perustuva laihduttaminen on sekä pitkäjänteisen painonhallinnan että terveyden ja hyvinvoinnin kannalta huono asia). Sen sijaan toivomme keho- ja painorauhaa ihan kaikenlaisille vartaloille ja sen ymmärtämistä, että kukaan meistä ei ole a) täällä miellyttääkseen kenenkään toisen silmää b) tilivelvollinen elämästään ja elämäntavoistaan yhtään kellekään. Jokaisella meistä on ja pitää olla oikeus olla ja elää juuri sellaisena kuin on ja lupa näkyä juuri sellaisena, kuin haluaa tulla nähdyksi, eikä kellään ulkopuolisella ole eikä voi olla oikeutta vaatia ketään meistä muuttumaan. Pantavuus EI ole velvollisuus, kuten eräässä kehopositiivisen ryhmän keskustelussa taannoin osuvasti todettiin, ja terveysnäkökohdilla laihtumaan painostaminen on puolestaan ns. huolitrollausta (concern trolling) parhaimmillaan – harvoinpa ylipainosta huolestujia pätkääkään kiinnostaa esim. tupakoinnin tai päihteiden aiheuttamat terveyshaitat.

Huomionarvoista on myös, että kehopositiivisuus ei koske pelkästään ylipainoisia vartaloita, vaan ihan kaikenlaisia. Me kaikki kärsimme ahtaista kauneusihanteista ja kehonegatiivisuudesta, eikä hoikemman vartalon kommentointi ole yhtään sen sallitumpaa kuin runsaammaankaan. Tai lihaksikkaamman – voimailevana naisena olen itse todellakin saanut osani ”miesmäisten lihasten” kauhistelusta. On pyydetty ”posettamaan” ja näyttämään habaa ja jopa kysytty, saako tuollaiset lihakset muka ilman hormooooooooneja. Harmittaa vieläkin, etten huomannut vastata, että minä otan hormoneja joka päivä ja oikein kahdesta purkista vieläpä (nimittäin kilpirauhashormoneja vajaatoimintaan).

Itselleni kehopositiivisuus ja lupa näkyä ovat nykyään erittäin tärkeitä prioriteetteja, ja laajentaisin kehopositiivisuuden käsitettä mieluusti ”ulkonäköpositiivisuudeksi” eli koskemaan ihmisen habitusta ylipäätään: vaatteita, hiuksia, meikkiä, mitä nyt ikinä. Käsi pystyyn, kuinka moni meistä on saanut ja saa jatkuvasti pyytämättä kommentteja ulkonäöstään siinä hengessä, että tuo ei nyt ole oikein hyvä ja olisi parempi, jos XYZ? Miksi leikkasit kauniit hiuksesi? Meikkaisit vähän enemmän/vähemmän, niin olisit nätimpi. Pukeutuisit sinäkin ikäsi mukaan/nuorekkaampiin vaatteisiin. Jne, jne. Tiedättekö mitä? EI KIINNOSTA!!! Minä leikkautin hiukseni ja meikkaan niin kuin meikkaan – jos meikkaan – ja pukeudun niin kuin pukeudun, koska se miellyttää minua itseäni, ja newsflash: ketään muuta minun ei sitten tarvitsekaan miellyttää. Saatan pyytää joskus puolisoltani mielipidettä pukeutumiseeni tai hiustyyliini liittyen, koska tiedän, että hänellä on silmää näille asioille ja hyvin samansuuntainen maku kuin minulla itsellänikin, mutta siinä se. Ei minun ulkonäöstäni tarvitse tietenkään tykätä, mutta jos näin on, niin sitten sopii vain kääntää katse toisaalle. Minä olen minä, en sinun silmänruokaasi.

 

Kehopositiivisuusasiaa muualla päin nettiä, NöFFi suosittelee:

Vaakakapina (FB, Instagram)

Jenny ja läskimyytinmurtajat (FB)

Non-airbrushed me (Instagram, englanninkielinen)