Au pairin (aurinkoinen) arki Australiassa
Täytyypä todeta että ei ole Brisbanen talvisäässä valittamista tällä hetkellä! Aurinko paistaa ja lämpöasteita on mukavat +22 ja kaiken kukkuraksi ilmojen pitäisi tästä vielä lämmetä ja perjantaina päästään mahdollisesti nauttimaan jopa +29 asteen aurinkoisesta kelistä, jippii! Itse en niinkään nauti mistään super kuumasta ilmastosta (minkäköhän takia siis edes tulin Australiaan, haha :D) mutta silti liputan enemmän aurinkoisen, lämpimän ja kuivan kelin puolesta. Nimittäin se on tullut jo todettua että pystyy sitä palelemaan myös täällä mukamas aina aurinkoisessa Australiassa! Muutamat viikot kun täällä sateli vettä vähän joka välissä ja tuuli tuiversi normaalia enemmän oli ulkolämpötila maksimissaan +17 sisälämpötilan ollessa siitä sitten pari astetta vähemmän… Voin muuten kertoa että paleli kyllä jatkuvasti vaikka iski kuinka paljon vaatekerroksia niskaan! Öisin saattoi olla helposti alle 10 astetta joten pelkällä yhdellä peitolla ei tosiaankaan pärjännyt ja villasukat jalassa joutui nukkumaan. Siksipä olen super iloinen että nyt on mukavan lämmintä, vaikkakin vielä en ole juurikaan nauttinut noista ilmoista, tälläkin hetkellä kökötän sisällä omassa hämärässä huoneessa tätä tekstiä naputellessa vaikka keli olisi mitä parhain hahah!
Mutta ehkä se säästä tällä erää vaikka siitä onkin aina helppo puhua. Tällä viikolla tosiaan aloitin virallisesti taas uudessa perheessä au pairin työt. Saavuin perheeseen jo torstaina suoraan lentokentältä Balin matkan jälkeen, mutta ensimmäinen päivä meni lähinnä toipuessa pienestä reissu väsymyksestä ja toisena päivänä eli perjantaina tehtiin oikeastaan ainoastaan perus viikkosiivous ja siinä se. Viikonloppuna olen aina vapaalla joten puuhastelin omia juttuja, eli lähinnä siivosin tätä omaa huonettani edellisen au pairin jäljiltä (voin muuten kertoa että oli hommaa…)laittelin omia tavaroitani paikoilleen ja tuli sitä sitten pyörähdettyä lauantaina sekä sunnuntaina kavereitakin moikkaamassa. Eilisen eli maanantain työskentelin vielä edellisen au pairin kanssa hänen näyttäessä miten normi arki pyörii täällä ja tänään olenkin sitten vihdoin ollut koko päivän omillani. Tähän mennessä on tullut selvittyä kaikista tehtävistä, mutta pahin on ehkä vielä edessä kun joudun laittamaan koko perheelle dinnerin ja perheen isä otti eilen illalla lampaan sulamaan ja se sitten pitäisi valmistaa. Saa nähdä kuinka tytön käy, koska ikinä en ole lammasta vielä tehnyt!
Tämä viikko jokatapauksessa menee varmasti aika pitkälti kaikkien uusien asioiden omaksumisessa ja harjoittelemisessa. Se aina ottaa alkuun aikansa ennekun tottuu taas uuteen rytmiin ja perheen ja lasten tavoille. Ja toki ennenkuin lapset tottuvat minun tavoilleni myöskin! Tähän mennessä kuitenkin olen vakuuttunut siitä että lapset on super mukavia ja kivoja, etenkin 7-vuotias poika on välillä jopa liian avulias. Eilenkin meinasi läksyt jäädä tekemättä kun hän olisi niin kovasti halunnut auttaa keittiöhommissa. Perus työviikko täällä rullaa siten että maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin valmistelen lapset aamulla kouluun ja teen heille lounaat mukaan valmiiksi. Laitan myös pari koneellista pyykkiä pyörimään ja siivoilen lasten huoneet ja keittiön. Kun lapset on viety kouluun saatan viikkailla pyykkiä mutta yleensä viimeistään 9.30 olen hoitanut kaiken tarvittavan ja voinkin puuhastella lähes kello kolmeen asti ihan mitä huvittaa. Tänään toki mm. yhdessä välissä hieman esivalmistelin tulevaa dinneriä, mutta siinä ei kauaa mennyt. Kolmen aikaan lähden hakemaan lapsia koulusta. Maanantaisin kaikki tulevat yleensä suoraan kotiin, tiistaisin ja keskiviikkoisin 7-vuotias menee vielä lisäopetukseen pariksi tunniksi koulun jälkeen. Nuorimmaisen kanssa tullaan kotiin ja puuhastellaan yhdessä mitä nyt ikinä sattuu mieleen juolahtamaan tai sitten valmistellaan dinneriä. Pyrin laittamaan dinnerin pöytään noin kello 5.30 heti lasten suihkun jälkeen. Syömisen jälkeen lapset hammaspesulle ja sänkyyn 6.40. Tässä vaiheessa vanhemmat ovat usein jo kotona ja keittiön siivouksen jälkeen olen vapaa taas. Torstaisin perheen isä on yleensä kotona mutta hoidan kuitenkin lapset taas aamulla kouluun ja pyöritän pyykkiä ja jos sattuu että isä joutuu tekemään töitä vien nuorimmaisen baletti tunnille ja vietän aikaa hänen kanssaan niin kauan kuin tarvis. Perjantai aamuisin myöskin perus aamurutiinit lasten kanssa, jonka lisäksi teen viikkosiivouksen imuroimalla ja moppaamalla talon lattiat ja siivoamalla kylpyhuoneet.
Au pairin työ ei siis todellakaan ole mitään raketti tiedettä ja itse pyrin vain siihen että arki rullaa ja tarvittavat hommat tulee aina hoidettua jalapset ja vanhemmat ovat tyytyväisiä. Toki aika ajoin työ voi olla stressaavaa koska asten kanssa ei oikein koskaan voi ennalta varautua kaikkeen vaan usein tulee yllätyksiä ja aikataulut menee uusiksi. Välillä pinnaa saattaa kiristää jos ohjeita ei totella tai muuten kiukutellaan ja toki ajoittain saattaa olla raskasta se kun asuu tavallaan koko ajan ”toisten ihmisten nurkissa”. Itsellä on kuitenkin käynyt hyvä tuuri perheiden kanssa ja nytkin tämä uusi perhe on ottanut hyvin vastaan ja paikka alkaa jo tuntua kodilta. Ei esimerkiksi ahdista ja jännitä mennä keittiöön jos on nälkä tai liittyä perheen seuraan jos he vaikka keskustelevat pöydän ääressä ja jos haluan olla rauhassa he myös antavat puuhailla omia juttujani omassa huoneessani eikä se tunnu siltä että pakoilen muita ihmisiä.
Toisinaan toki tekisi mieli tehdä jotain ihan toisenlaista työtä ja asua niin sanotusti ”omillaan”. Eihän tässä työssä todellakaan rikastumaan pääse, mutta toisaalta koska ei tarvitse maksaa vuokraa tai viikon perus ruoka ostoksia niin jää sitä jotain sentään säästöönkin. Työn hyviin puoliin kuuluu myös se ettei tosiaan viikonloppuisin yleensä tarvitse työskennellä ja sen ajan voikin sitten käyttää esim. pikku reissujen tekemiseen tai muuten uusien kokemuksien keräämiseen. Työn haittapuoli on taas se ettei voi oikeastaan kutsua kavereita kylään ja viikonloppuisin jos haluaa käydä ulkona joutuu öisin hiippailemaan hiljaa kotiin ja varomaan ettei herätä muita talossa nukkuvia. Vaikka aina kaikki perheet on olleet tosi ok sen kanssa että välillä kotiin tulo venyy myöhään vaivaa se silti aina jotenkin. Mutta eipä se silti ole ulos lähtemistä estänyt ja otan aina tavoitteeksi olla kotona ennekuin perheen lapset heräävät aamulla uuteen päivään. :D
Itse koen että au pairiksi lähteminen on helppo tapa matkustaa uuteen maahan ja päästä näkemään paikallista kulttuuria ja elintapoja elämällä sitä perus arkea perheen mukana. Uuteen maahan saapuessa on valmiina paikka johon mennä ja tukiverkko jolta kysyä apua ja neuvoa. Ja usein samoista piireistä saa helposti uusia kavereita joiden kanssa onkin rutkasti kokemuksia ja tarinoita jaettavana! :D Itse alkuun epäilin välillä suuresti että onko minusta tähän koska kokemusta lapsista ei juurikaan ollut enkä ollut mikään super lapsi-fani. Mutta on se vaan todettava että tekemällä oppii ja niin se mieli vaan muuttuu, tällä hetkellä tykkään lapsista enemmän kuin koskaan aiemmin ja kyllä voin jo sanoa olevani ihan hyvä au pair. Oma kehotukseni onkin että välillä kannattaakin siis koittaa uusia ja pelottavia juttuja, yleensä niiden kautta kasvaa ja oppii hurjasti itsestä ja saattaa päästä osalliseksi jotain sellaista mistä ei uskaltanut edes toivoa.
Katsokaas meinaa tätä! Kuinka kauan oonkaan toivonut koiran pentua ja tällä hetkellä täällä jaloissa pyörii lasten lisäksi yksi tällänen söpöläinen!! Pieni boxeri-tyttönen joka tottelee nimeä Monday! <3 Tämän söpöläisen kuvien myötä haluan toivotella hyvää tiistaita itse kullekkin!
P.S. Eka lammas-roast oli menestys!! Lapsiltakin sateli sellaisia kehuja että hyvä ettei itku päässyt! Haha! :D